Ortopedia ja jalkakirurgia säären, nilkan ja jalan alueella – Eri leikkaustekniikat eri vaivoissa
Sivusto on työn alla...
Jalkakirurgia, ohjeita ja tietoa leikkaustekniikoista ja toipumisesta
Vaativaa jalkakirurgiaa – Yksilöllisesti ja kudoksia säästäen
Jalkakirurgia on oma taiteenlajinsa ja jalkaterän ja nilkan alueen kirurgia vaatii erityistä tarkkuutta ja biomekaniikan syvällistä ymmärrystä. Leikkauspöydällä ei hoideta vain yksittäistä luuta, vaan palautetaan koko jalan kyky kantaa kehon painoa kivuttomasti. Käytämme klinikallamme uusimpia, kansainvälisesti tutkittuja leikkaustekniikoita. Suosimme aina mahdollisuuksien mukaan kudoksia säästäviä tähystystekniikoita (artroskopia / endiskopia) ja mini-invasiivisia menetelmiä, jotka nopeuttavat toipumista ja minimoivat riskit.
Olemme koonneet tälle sivulle tiedot yleisimmistä tekemistämme leikkauksista (katso valikko alempana) sekä yleisen kuvauksen siitä, miten leikkausmatkasi meillä etenee.
Näin leikkausmatkasi etenee
Leikkausta edeltävästi
Kirurgi tekee hoitosuunnitelman ja sisäisen lähetteen toimenpiteeseen. Vastaava hoitajamme käsittelee sen ja on Teihin yhteydessä piakkoin puhelimitse tai viestillä. Saatte silloin esitietolomakkeen, missä kysytään tavallisimmat sairaudet, lääkitykset ja allergiat. Mikäli perussairauksia on merkittävästi, niin käy anestesialääkäri läpi tilanteen ja on tarvittaessa Teihin yhteydessä.
Saatte tietoon leikkausajan ja ohjeet leikkausta edeltävästi. Ravinnotta tulee olla 6 tuntia ennen toimenpidettä anestesian vuoksi.
Leikkauspäivä
Saavutte leikkausyksikköön sovittuna aikana, vaihdatte päälle leikkausvaatetuksen. Saatte esilääkityksen noin tunti ennen toimenpide. Anestesiatiimi valmistelee Teidät muutenkin leikkaukseen asentamalla verenpainemittarin, sydänsähkökäyrän ja suoniyhteyden. Tarvittaessa 12-kanavainen EKG katsotaan vielä toimenpidepäivänä.
Toimenpiteet tehdään yleensä yleisanestesiassa, koska siitä toipuu selkäydinpuudutusta nopeammin. Tästä voi kuitenkin keskustella anestesialääkärin kanssa. Toimenpiteen alkaessa annetaan suoneen antibioottiannos mikäli se toimenpide huomioiden on tarpeen.
Leikkauksen jälkeen Teidät siirretään takaisin heräämöön, missä melko nopeasti jo heräätte. Tokkuraisuuskin väistyy yleensä nopeasti. Käytämme myös tehokkaita pahoinvointia estäviä lääkkeitä, joten hankalaa leikkauspahoinvointia esiintyy melko harvoin.
Kun olette toipunut tarpeeksi, käy kirurgi teitä tapaamassa ja kertoo leikkauksenkulusta sekä jatkohoidosta. Tapaatte usein myös fysioterapeutin jo leikkauspäivänä mikäli se toimenpide katsoen on tarpeen. Saatte kirjallisesti mukaan leikkauskertomuksen ja jatkohoito-ohjeet. Ompeleiden poisto sovitaan yleensä kahden viikon päähän, lisäksi saatte jälkitarkastusajan ja sairauslomatodistuksen + reseptit.
Teillä on aina kirjallisena sekä leikkaavan lääkärin & anestesialääkärin yhteystiedot, mikäli tulee tarve olla yhteydessä ennen jälkitarkastusaikaa. Kynnys kannattaa pitää matalana.
Komplikaatiot
Jalkakirurgiassa on muuhun ortopediaan nähden suhteellisesti enemmän komplikaatioita. Tämä johtuu jalkojen yleisesti heikommasta verenkierrosta. Komplikaatioriski on merkittävästi pienempi tupakoimattomilla ja suosittelemme vahvasti kaikkia tupakoitsijoita lopettamaan viimeistään 1kk ennen leikkausta. Tupakka ja myös muut nikotiinituotteet vaikuttavat supistamalla mikroverenkiertoa, mikä on kriittistä toipumisen kannalta.
Yleisin komplikaatio onkin haavatulehdus. Yleensä nämä ovat pinnallisia ja hoituvat huolellisella haavanhoidolla + tarvittaessa antibiootilla.
Alaraajaleikkauksen jälkeen veritulppariski on aina jonkin verran suurentunut. Verenohennuslääkitystä ei rutiinisti kuitenkaan tarvita ellei ole vakavaa hyytymishäiriötä tai poikkeuksellisen suuririskinen toimenpide. Riskiä voi vähentää tekemällä nilkkaa liikuttavia harjoitteita säännöllisesti.
Toipuminen
Leikkauksen jälkeen saatte jatkohoito-ohjeet, joissa ohjeistetaan esimerkiksi walker-ortoosin tai pirka-kengän käytöstä sekä annetaan varausluvat raajalle (raajapainovaraus n. 15kg kuormitus sallitaan, puolipainovarauksessa 50% tai noin 40kg sallitaan. Vaakaa kannattaa käyttää apuna)
Ensimmäiset pari viikkoa tulee jalkaa pitää säännöllisesti ylöspäin -se vähentää turvotusta ja haavaongelmia merkittävästi. Ompeleet poistetaan n. 14 vrk leikkauksesta. Luiden luutuminen kestää tekniikasta riippuen tyypillisesti noin kuusi viikkoa, jonka ajan hoitokenkää käytetään. Jänteiden suhteen puhutaan yleensä myös noin 6 viikon kriittisestä toipumisjaksosta. Kevyempien tähystysleikkausten jälkeen saa heti kävellä täydellä painolla, niitä suosimmekin aina kun mahdollista.
Kipu on yleensä kohtalaista (sykkeenmukaista jomotusta kuvataan usein) niin kauan kunnes turvotus rupeaa laskemaan ja kudokset alkavat parantumaan. Särkylääkkeille on yleensä tarve ainakin 1-2 viikon ajan, joskus kauemmin. Suurissa leikkauksissa (laajat luudutukset ym.) voi särkyä olla huomattavankin pitkään.
Kontrollikäynti on yleensä 6 viikon kohdalla, jolloin jalasta otetaan tarvittaessa kuormitettu (seisten) röntgenkuva tai muu kontrollikuva,. Kuvaa tarvitaan lähinnä luu-toimenpiteissä.
Paluu normaaliin arkeen
Mikäli toipuminen on mennyt suunnitellusti ja seurantakäynnillä on sekä kliininen tila & röntgenkuva kunnossa, niin saatte ohjeet joko vapaaseen raajan käyttöön tai asteittaiseen kuormituksen lisäämiseen (riippuu täysin leikkauksesta, kts alla).
Kaikki käyttämämme leikkaustekniikat perustuvat tutkittuun lääketieteelliseen näyttöön (Evidence-Based Medicine) ja kansainvälisiin ortopedian hoitosuosituksiin. Olemme aktiivisesti mukana seuraamassa alan kehitystä, ja leikkauspäätökset tukevat kansainvälisten jalkakirurgisten seurojen (kuten EFAS) linjauksia. Mikäli joskus teemme ”kokeellisiksi” laskettavia hoitoja kuten tiettyjä kantasoluhoitoja leikkausten yhdessä, niin ilmoitamme siitä aina selkeästi.
Leikkaustekniikat eri diagnooseissa
Isovarpaan tyvinivelen nivelrikko (Hallux rigidus)
Isovarpaan tyvinivelen nivelrikko eli jäykkä isovarvas aiheuttaa kipua erityisesti ponnistusvaiheessa kävellessä. Nivelen liikerata pienenee ja nivelen ympärille muodostuu usein hankaavia uudisluupiikkejä (osteofyyttejä). Leikkaustekniikka valitaan nivelrikon vaikeusasteen mukaan.
Leikkaustekniikat:
Nivelen siistiminen (Cheilektomia) tähystyksellä tai avoimesti: Lievässä ja keskivaikeassa nivelrikossa poistamme niveltä ahdistavat luupiikit ja siistimme tulehtuneen nivelkalvon. Tämä tehdään usein tähystysavusteisesti (artroskopia) tai pienestä avohaavasta, mikä nopeuttaa toipumista merkittävästi ja palauttaa nivelen liikkuvuuden.
Nivelen luudutus (Artrodeesi): Vaikeassa loppuvaiheen nivelrikossa, jossa rusto on täysin kulunut, isovarpaan tyvinivel luudutetaan pysyvästi optimaaliseen asentoon titaaniruuveilla tai -levyllä. Vaikka nivel jäykistyy, kipu poistuu kokonaan ja normaali kävely rullaavalla askeleella onnistuu erinomaisesti.
Toipuminen ja paluu arkeen: Siistimisleikkauksen jälkeen jalalle saa varata painoa heti kivun sallimissa rajoissa jäykkäpohjaisella kengällä. Normaaliin kenkään voi siirtyä usein jo 2–3 viikon kuluttua. Luudutusleikkauksessa toipuminen vaatii n. 6 viikon kevennetyn jakson hoitokengällä (Pirka-kenkä), jotta luutuminen on turvattu. Täysipainoiseen liikuntaan ja juoksuun palaaminen onnistuu luudutuksen jälkeen yleensä 3–4 kuukauden kohdalla.
Ylemmän nilkkanivelen luudutus (TC-deesi tähystyksellä)
Nilkan nivelrikko on usein seurausta aiemmasta vammasta, kuten murtumasta tai toistuvista nyrjähdyksistä. Kun rustopinnat ovat kuluneet ja kipu on jokapäiväistä, nilkkanivelen (Talo-cruraalinivel) luudutus on kultaisen standardin hoito, joka palauttaa kivuttoman liikkumisen.
Leikkaustekniikat:
Tähystyksellinen luudutus (Artroskooppinen TC-deesi): Toisin kuin perinteisessä isossa avoleikkauksessa, teemme nilkan luudutuksen ensisijaisesti tähystystekniikalla pienten viiltojen kautta. Tähystyksessä kuluneet rustopinnat poistetaan ja luupinnat verestetään. Tämän jälkeen nivel kiinnitetään oikeaan asentoon pitkillä titaaniruuveilla. Tähystystekniikka säästää pehmytkudoksia, vähentää merkittävästi haavakomplikaatioita ja nopeuttaa luutumista paremman verenkierron ansiosta.
Toipuminen ja paluu arkeen: Luudutusleikkaus vaatii aina tukevan muovisen kipsisaappaan (walker-ortoosin) käyttöä. Tyypillisesti jalkaa pidetään ”kipsattuna” ja varauskiellossa tai osavarauksessa ensimmäiset 6 viikkoa. Tämän jälkeen otetaan kontrolliröntgen, ja mikäli luutuminen on hyvällä mallilla, aloitetaan asteittainen painon varaaminen ja fysioterapia. Normaaliin kävelyyn ilman tukia päästään yleensä 8–12 viikon kohdalla.
Pantalaarinen luudutus (Vaikeat virheasennot ja nivelrikko)
Pantalaarinen luudutus (Pantalodeesi) on vaativa ortopedinen toimenpide. Sitä käytetään tilanteissa, joissa nivelrikko, reuma tai vaikea virheasento (esim. aikuisen lattajalka) on tuhonnut sekä ylemmän (TC-nivel) että alemman (subtalaarinivel) nilkkanivelen.
Leikkaustekniikat:
Toimenpide tehdään joko avoimesti, tähystysavusteisesti tai näiden yhdistelmänä. Kaikkien vaurioituneiden nivelten rustopinnat puhdistetaan huolellisesti.
Kiinnitys pitkällä ydinnaulalla: Koska luudutettava alue on suuri, kiinnityksessä käytetään usein modernia kantapään pohjasta ylöspäin sääriluun sisään vietävää pitkää ydinnaulaa (TTC-naula). Naula lukitaan paikoilleen poikittaisilla ruuveilla. Tämä tekniikka tarjoaa ylivoimaisen mekaanisen tuen ja stabiloi koko takajalan asennon kerralla.
Toipuminen ja paluu arkeen: Tämä on suuri toimenpide, josta toipuminen vaatii malttia. Kipsiä tai ortoosia käytetään yleensä 8–12 viikkoa, josta ensimmäiset viikot ollaan ehdottomassa varauskiellossa kyynärsauvojen tuella. Kokonaistoipuminen kestää 6–12 kuukautta, mutta lopputuloksena on tukeva, kivuton ja suorassa oleva raaja, jolla voi kävellä pitkiäkin matkoja.
Nilkan rustovauriot ja irtopalat (OCD / OCL) – Tähystys ja Kantasolut
Nilkan toistuvat nyrjähdykset voivat aiheuttaa telaluun (talus) nivelpintaan paikallisen rustovaurion (Osteochondral Dissecans, OCD tai Osteochondral Lesion, OCL). Jos vaurio ei parane itsestään, se aiheuttaa nilkan kipeytymistä, turpoamista ja lukkiutumisen tunnetta.
Leikkaustekniikat:
Nilkan tähystys (Artroskopia): Viemme pienen kameran niveleen, poistamme mahdolliset irtopalat ja puhdistamme vaurioituneen rustoalueen.
Mikrofrakturointi: Puhdistettuun luupohjaan tehdään pieniä reikiä (mikromurtumointi). Tämä vapauttaa luuytimestä verta ja kantasoluja, jotka muodostavat vauriokohtaan uutta korjauskudosta (syyrustoa).
Biologiset hoidot (Kantasolut ja PRP): Laajemmissa vaurioissa tai uusinnoissa voimme tehostaa ruston paranemista ruiskuttamalla niveleen potilaan omaa kantasolurikasta rasvakudosta tai PRP-plasmaa toimenpiteen päätteeksi. Tämä edustaa modernin jalkakirurgian terävintä kärkeä.
Toipuminen ja paluu arkeen: Jotta uusi rustokudos ehtii muodostua rauhassa, leikkauksen jälkeen noudatetaan kevennettyä varaamista kyynärsauvoilla noin 4–6 viikon ajan. Nivelten liikeharjoitukset (esim. kuntopyöräily) aloitetaan kuitenkin lähes välittömästi fysioterapeutin ohjeilla, sillä liike ravitsee uutta rustoa. Paluu iskutusta sisältävään urheiluun tapahtuu 3–6 kuukauden kuluttua.
Akillesjänteen korjaukset (Akuutti ja Krooninen)
Akillesjänteen täydellinen repeämä (katkeaminen) vaatii usein kirurgista hoitoa, erityisesti aktiivisilla liikkujilla. Pitkittyneissä, kroonisissa repeämissä tai vaikeissa rappeumissa (tendinopatia) pelkkä jänteen ompelu ei enää riitä, vaan tarvitaan jänteen vahvistamista.
Leikkaustekniikat:
Akuutti repeämä (Mini-invasiivinen tekniikka): Tuoreet repeämät pyritään leikkaamaan pienen viillon kautta (mini-avoimesti) tai jopa ihon läpi vietävillä erikoislangoilla. Tämä vähentää haavainfektion riskiä, joka on akillesalueen suurin yksittäinen komplikaatioriski.
Krooninen repeämä ja FHL-transpositio: Jos jänne on ollut pitkään poikki, sen päät ovat vetäytyneet kauas toisistaan. Tällöin korvaamme tai vahvistamme akillesjännettä isovarpaan pitkällä koukistajajänteellä (FHL). Teemme tämän tähystysavusteisesti (skooppisesti), mikä säästää kudoksia ja minimoi pitkien avohaavojen riskit. Varpaan toiminta säilyy siirrosta huolimatta hyvänä.
Toipuminen ja paluu arkeen: Käytämme toipumisessa varhaista mobilisaatiota. Jalkaan asetetaan leikkauksen jälkeen tukisaapas (ortoosi), jonka sisällä on kantoja kohottavia kiiloja. Painon varaaminen ortoosin kanssa aloitetaan lääkärin ohjeiden mukaan usein jo parin viikon sisällä. Kiiloja poistetaan asteittain. Ortoosihoito kestää yhteensä 6–8 viikkoa. Urheiluun paluu on pitkä prosessi, joka vaatii aktiivista fysioterapiaa; juoksuharjoittelu onnistuu yleensä noin 6 kuukauden kohdalla.
Vasaravarvas ja päkiäkipu (Weilin osteotomia ja jännesiirrot)
Pienempien varpaiden virheasennot, kuten vasaravarvas tai joutsenkaulavirheasento, aiheuttavat kivuliaita känsiä ja vaikeuttavat kengän pitämistä. Ne liittyvät usein jalkaterän poikittaiskaaren laskeumaan ja päkiäkipuun (metatarsalgia), jolloin yksittäinen jalkapöydänluu ylikuormittuu.
Leikkaustekniikat: Käytämme varpaiden korjauksessa useita eri tekniikoita yksilöllisesti yhdistellen:
Weilin osteotomia: Jos päkiäkivun syynä on liian pitkä jalkapöydänluu, katkaisemme luun nivelen takaa ja lyhennämme sitä muutaman millimetrin. Tämä palauttaa päkiän normaalin painonjakauman, ja luu kiinnitetään pienellä titaaniruuvilla.
Jännekorjaukset ja nivelten siistiminen: Kireitä ojentajajänteitä pidennetään (extensorpidennykset). Tarvittaessa varpaan alle siirretään koukistajajänne (flexor-siirto) vetämään varvasta suoraksi. Jäykistyneissä nivelissä poistetaan pieni pala niveltä (cochlearesektio), jotta varvas suoristuu.
- Kantasolurikastetut rasvansiirrot: Joskus päkiän rasvapatja siirtyy pois paikaltaan, jolloin menetetään iskunvaimennuskyky. Päkiässä voi myös olla krooninen parantumaton haavauma. Silloin voidaan hyödyntää tutkimusnäyttöä kantasolujen rikastaman rasvansiirron käyttämisestä. Rasvaa kerätään kohtalaisen reilu määrä ja siitä tehdään muutama millilitra lopullista valmista kantasolurikasta seosta, mikä ruiskutetaan uudeksi rasvapatjaksi. Noin 2/3 ruiskutetusta rasvasta säilyy, minkä vuoksi aluetta ylitäytetään hieman
Toipuminen ja paluu arkeen: Korjattu varvas tuetaan usein suoraan asentoon ohuella metallipiikillä (K-piikki), joka jätetään paikoilleen noin 3–4 viikoksi. Piikin poisto vastaanotolla on täysin kivutonta. Tämän ajan kävely tapahtuu jäykkäpohjaisella hoitokengällä kantapäätä kuormittaen. Piikkien poiston jälkeen aloitetaan varpaiden tehostettu liikuttelu.
Isovarpaan kärkinivelen luudutus (IP-deesi)
Isovarpaan kärkinivelessä (Interfalangeaalinivel) voi esiintyä kivuliasta nivelrikkoa, tai varpaaseen on voinut muodostua hankala virheasento aiemman vamman seurauksena. Jos tyvinivel (MTP 1) on kunnossa, kärkinivelen luudutus on erinomainen ja varma keino poistaa kipu täysin ilman, että kävelyn rullaavuus kärsii.
Leikkaustekniikat:
IP-deesi tähystyksellä tai avoimesti: Leikkauksessa kärkinivelen vaurioituneet rustopinnat poistetaan ja nivelen asento suoristetaan. Kiinnitys tehdään luun sisään upotettavalla, puristavalla titaaniruuvilla. Teemme toimenpiteen nykyään usein tähystysavusteisesti, mikä minimoi pehmytkudosvauriot ja nopeuttaa haavan paranemista.
Toipuminen ja paluu arkeen: Toipuminen on suoraviivaista. Leikkauksen jälkeen jalalle saa useimmiten varata painoa heti jäykkäpohjaisella hoitokengällä. Luutuminen kestää noin kuusi viikkoa, jonka jälkeen normaaliin kenkään ja täysipainoiseen rasitukseen voi palata vähitellen.
Jalkapöydän keskiosan luudutukset (Lisfrancin deesit)
Jalkapöydän keskiosan (Lisfrancin nivelen) alue on kriittinen jalkaholvin tukevuudelle. Tämän alueen vammat (Lisfrancin murtuma/luksaatio) jäävät usein alkuvaiheessa huomaamatta, ja myöhäisvaiheessa alueelle kehittyy voimakas, kävelyä haittaava nivelrikko. Luudutus on tehokkain keino palauttaa jalan vakaus ja kivuttomuus.
Leikkaustekniikat:
Lisfrancin alueen luudutus (Artrodeesi): Vaurioituneiden TMT-nivelten (tarsometatarsaalisten nivelten) rustopinnat puhdistetaan huolellisesti. Jalan anatominen holvikaari palautetaan ja nivelet kiinnitetään toisiinsa erittäin tukevilla, matalaprofiilisilla titaanilevyillä ja ruuveilla.
Toipuminen ja paluu arkeen: Koska alue kantaa suurta osaa kehon painosta, leikkaus vaatii huolellisen toipumisjakson. Jalkaa pidetään kipsissä tai tukevassa ortoosissa yleensä 6–8 viikkoa. Ensimmäiset viikot ollaan ehdottomassa varauskiellossa kyynärsauvojen tuella. Luutumisen varmistuttua röntgenkuvassa (n. 6 vko kohdalla) aloitetaan asteittainen painon varaaminen. Täysi urheilullinen rasitus sallitaan tyypillisesti 4–6 kuukauden kohdalla.
Sisäänkasvanut kynsi (Kiilaeksisio ja fenolisaatio)
Pantalaarinen luudutus (Pantalodeesi) on vaativa ortopedinen toimenpide. Sitä käytetään tilanteissa, joissa nivelrikko, reuma tai vaikea virheasento (esim. aikuisen lattajalka) on tuhonnut sekä ylemmän (TC-nivel) että alemman (subtalaarinivel) nilkkanivelen.
Leikkaustekniikat:
Toimenpide tehdään joko avoimesti, tähystysavusteisesti tai näiden yhdistelmänä. Kaikkien vaurioituneiden nivelten rustopinnat puhdistetaan huolellisesti.
Kiinnitys pitkällä ydinnaulalla: Koska luudutettava alue on suuri, kiinnityksessä käytetään usein modernia kantapään pohjasta ylöspäin sääriluun sisään vietävää pitkää ydinnaulaa (TTC-naula). Naula lukitaan paikoilleen poikittaisilla ruuveilla. Tämä tekniikka tarjoaa ylivoimaisen mekaanisen tuen ja stabiloi koko takajalan asennon kerralla.
Toipuminen ja paluu arkeen: Tämä on suuri toimenpide, josta toipuminen vaatii malttia. Kipsiä tai ortoosia käytetään yleensä 8–12 viikkoa, josta ensimmäiset viikot ollaan ehdottomassa varauskiellossa kyynärsauvojen tuella. Kokonaistoipuminen kestää 6–12 kuukautta, mutta lopputuloksena on tukeva, kivuton ja suorassa oleva raaja, jolla voi kävellä pitkiäkin matkoja.
Isovarpaan ojentajajänteen korjaus (EHL-ruptuura)
Sisäänkasvanut isovarpaan kynsi (Unguis incarnatus) on tuskallinen vaiva, joka aiheuttaa toistuvia märkiviä tulehduksia. Pelkkä kynnen leikkaaminen ei usein riitä, vaan vaiva uusiutuu kerta toisensa jälkeen. Pysyvä apu saadaan pienellä kirurgisella toimenpiteellä.
Leikkaustekniikat:
Kiilaeksisio ja kynsiaiheen tuhoaminen: Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa poliklinikalla tai leikkaussalissa. Sisäänkasvava kynnen reuna poistetaan kapeana kiilana aivan kynnen juureen (matriksiin) saakka.
Jotta kynsi ei enää koskaan kasvaisi samasta reunasta sisäänpäin, paljastettu kynsiaihe käsitellään kemiallisesti (fenolisaatio) tai poistetaan kirurgisesti. Jäljelle jäävä kynsi on hieman kapeampi, mutta täysin terveen näköinen.
Toipuminen ja paluu arkeen: Toipuminen on nopeaa. Ensimmäisinä päivinä varvasta kannattaa pitää koholla ja käyttää avonaisia tai tilavia jalkineita (esim. sandaaleja). Normaaliin kävelyyn ja työhön voi palata yleensä jo muutaman päivän kuluttua, heti kun varvas kestää normaalin kengän paineen.
Vaivaisenluun leikkaus (Hallux valgus) – Osteotomiat ja luudutukset
Isovarpaan pitkä ojentajajänne (Extensor hallucis longus, EHL) voi katketa joko terävän iskun (esim. lasihaava tai kirveen isku) seurauksena tai kroonisen kulumisen (esim. reuman tai luiden hankauksen) myötä. Seurauksena on isovarpaan ”roikkuminen”, mikä aiheuttaa kompastumista ja haittaa normaalia askellusta.
Leikkaustekniikat:
Akuutti repeämä: Tuoreessa vammassa jänteen päät etsitään ja ommellaan suoraan yhteen vahvoilla erikoislangoilla.
Krooninen repeämä: Jos vammasta on aikaa, jänteen päät ovat vetäytyneet liian kauas toisistaan. Tällöin jännettä pidennetään siirteellä, tai korjauksessa käytetään hyväksi viereistä, lyhyttä ojentajajännettä, joka kiinnitetään isovarpaaseen sen toiminnan palauttamiseksi.
Toipuminen ja paluu arkeen: Jotta ommeltu jänne ei repeäisi varhain, jalka tuetaan leikkauksen jälkeen kipsiin tai ortoosiin, ja isovarvas teipataan tai tuetaan yläviistoon asentoon. Tukijakso kestää noin 4–6 viikkoa. Tämän jälkeen aloitetaan huolellinen ja asteittainen liikeharjoittelu, jotta jänne liukuu vapaasti eikä arpeudu kiinni ympäröiviin kudoksiin.
Nilkan etuosan ahtauma (Anteriorinen impingement) – Tähystys
Nilkan etuosan ahtauma eli ”lukkioire” on tyypillinen vaiva urheilijoilla (esim. jalkapalloilijoilla) ja paljon liikkuvilla. Toistuvat pikkuvammat ja ääriasennot aiheuttavat nilkkanivelen etuosaan ylimääräisiä luupiikkejä (osteofyyttejä) ja paksuuntunutta arpikudosta, jotka ottavat kiinni toisiinsa nilkkaa koukistaessa ja aiheuttavat terävää kipua.
Leikkaustekniikat:
Nilkan etuosan tähystys (Artroskopia): Toimenpide tehdään lähes poikkeuksetta tähystyskirurgisesti. Viemme kameran niveleen parista pienestä reiästä, hiomme hankaavat luupiikit pois ja siistimme ahdistavan arpikudoksen (ns. ”puhdistusleikkaus”).
Toipuminen ja paluu arkeen: Koska toimenpiteessä ei puututa nivelsiteisiin tai kantaviin rustopintoihin, toipuminen on nopeaa. Jalalle saa varata painoa heti kivun sallimissa rajoissa, ja kävely onnistuu normaalikengällä usein jo muutaman päivän sisällä. Urheilun pariin voi palata tyypillisesti 3–4 viikon kuluttua.
Nilkan takaosan ahtauma (Os trigonum ja FHL) – Tähystys
Kipu nilkan takaosassa tuntuu erityisesti silloin, kun nilkka ojennetaan ääriasentoon (esim. balettitanssijat, jalkapalloilijat tai alamäkeen juoksu). Vaivan taustalla on usein nilkan takaosaan jäänyt ylimääräinen luu (Os trigonum), joka jää puristuksiin. Samassa yhteydessä isovarpaan pitkä koukistajajänne (FHL) saattaa tulehtua ja jäädä pinteeseen.
Leikkaustekniikat:
Nilkan takaosan tähystys (Takaskopia): Puristuksiin jäävä Os trigonum -luu ja tulehtunut limapussi poistetaan tähystysinstrumenteilla. Mikäli FHL-jänne on ahtaalla, sen jännetuppi avataan ja vapautetaan samasta tähystysportista, jolloin varpaan liike palautuu normaaliksi.
Toipuminen ja paluu arkeen: Toipuminen tähystyksestä on nopeaa. Jalkaa saa kuormittaa ja liikuttaa välittömästi kivun salliessa. Kovaan urheilulliseen rasitukseen (kuten hyppyihin tai tanssiin) paluu vie arviolta 4–6 viikkoa.
Nilkan nivelsiteiden korjaus (FTA ja FC)
Toistuvat nyrjähdykset voivat johtaa krooniseen nilkan epävakauteen, jolloin nilkka tuntuu löysältä ja ”pettää alta” epätasaisessa maastossa. Jos huolellinen fysioterapia ei palauta tukevuutta, ulkosyrjän venyneet ja revenneet nivelsiteet (erityisesti FTA- ja FC-nivelsiteet) joudutaan korjaamaan kirurgisesti.
Leikkaustekniikat:
Anatominen korjaus (Broström-Gould -tekniikan päivitetty versio): Löystyneet nivelsiteet kiristetään ja ankkuroidaan takaisin kehräsluuhun pienillä lanka-ankkureilla. Samalla nilkkaa vahvistetaan kiristämällä alueen ojentajakalvostoa (Gould-modifikaatio). Teemme toimenpiteen nykyään lähes aina tähystysavusteisesti.
- Rekonstruktio jännesiirteellä: Mikäli krooninen epävakaus on vaikeata eikä MRI-kuvassa näy tarpeeksi korjattavaa kudosta, niin teemme sääriluun yläosaan pienen viillon ja otamme takareiden ”turhan” jänteen avuksi. Jänteellä rekonstruoidaan FTA ja FC -nivelsiteet. Tämänkin toimenpiteen teemme nykyään ensisijaisesti tähystyksellisesti.
Toipuminen ja paluu arkeen: Korjatut nivelsiteet tarvitsevat aikaa kiinnittyäkseen luuhun. Leikkauksen jälkeen jalkaa pidetään tukisaappaassa (ortoosi) tai kipsissä noin 4–6 viikkoa. Fysioterapeutin ohjaama tasapaino- ja liikeharjoittelu on ensiarvoisen tärkeää onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Suunnanmuutoksia ja iskutusta vaativiin lajeihin (esim. salibandy, tennis) paluu tapahtuu noin 3–4 kuukauden kuluttua.
Peroneus-jänteiden leikkaukset (Repeämät, sijoiltaanmenot ja Os peroneum)
Nilkan ulkosyrjän kestävä kipu ja turvotus voivat johtua peroneus-jänteiden ongelmista. Jänne voi aueta pituussuunnassa (split-repeämä), se voi luiskahtaa pois paikaltaan kehräsluun takaa (luksaatio), tai alueella oleva ylimääräinen luu (Os peroneum) voi kipeytyä.
Leikkaustekniikat: Toimenpide valitaan vaurion mukaan:
Jänteen korjaus (Suturaatio): Pituussuuntaisesti revennyt jänne ommellaan putkimaiseksi takaisin muotoonsa.
Sijoiltaanmenon esto (Grooven syvennys ja tenodeesi): Jos jänne luksoituu, syvennämme kehräsluun takana olevaa luu-uurnaa, jotta jänne pysyy kuopassaan tai/ja kiristämme jännetupen katon.
Os peroneum -poisto: Kipeytynyt tai murtunut ylimääräinen luu poistetaan ja jänteen jatkuvuus turvataan.
- Tenodeesi; Joskus toinen peroneusjänteistä on niin vaurioitunut, että sitä ei voi ommella. Silloin ompelemme sen kiinni toiseen peroneusjänteeseen. Toipumisen kannalta tällä ei ole suurta merkitystä.
Toipuminen ja paluu arkeen: Leikkauksen jälkeen nilkka tuetaan kipsillä tai ortoosilla tyypillisesti 4–6 viikoksi. Varaamisen aloittaminen ja jänteen venyttely tapahtuvat lääkärin antaman tarkan ohjeistuksen mukaan. Täysi urheilullinen rasitus sallitaan yleensä 3–4 kuukauden kohdalla.
Haglundin kantapää ja Akillesjänteen insertiopatia
Kantapään takaosan voimakas kipu, johon liittyy usein kengän hankaama luinen ”patti”, on yleinen vaiva. Kyseessä on usein ns. Haglundin deformiteetti, johon liittyy limapussin tulehdus sekä akillesjänteen rappeuma ja kalkkeutuminen.
Joskus ongelma on pari cm alempana akillesjänteen kiinnityksessä, missä on myös limapussi ja usein luupiikkiä, mitkä voivat hangata kenkään ja kipuilla.
Leikkaustekniikat:
Haglundin patin poisto tähystyksellä: Jos akillesjänne on terve, voimme usein poistaa hankaavan luupatin ja tulehtuneen limapussin kevyesti tähystyskirurgialla (skopia).
Avoin jänteen puhdistus ja ankkurointi: Jos jänteen kiinnityskohta (insertiopatia) on pahoin rappeutunut ja täynnä kalkkia, jänne joudutaan usein irrottamaan osittain luusta. Kalkit ja huono kudos poistetaan, luupatti sahataan tasaiseksi, ja puhdistettu akillesjänne ankkuroidaan takaisin kantaluuhun modernilla lanka-ankkuritekniikalla.
Toipuminen ja paluu arkeen: Pelkän luupatin tähystyspoiston jälkeen toipuminen on nopeaa ja varaus on sallittu heti. Jos akillesjänne joudutaan irrottamaan ja ankkuroimaan uudelleen, toipuminen vaatii ortoosisaappaan käyttöä kantoja kohottavien kiilojen kanssa noin 6 viikon ajan. Täysipainoiseen juoksuun palaaminen vie tällöin useita kuukausia.
Talonaviculaarinivelen (TN) ja Kuutioluun (CC) luudutus
Jalkaterän takaosan nivelten (talonaviculaari- ja calcaneocuboidaalivivel) nivelrikko on usein seurausta aiemmasta vammasta, pitkälle edenneestä lattajalasta tai reumasairaudesta. Kipu tuntuu erityisesti epätasaisella alustalla kävellessä, kun jalan kyky mukautua maastoon on heikentynyt.
Leikkaustekniikat:
TN- ja CC-deesi (Tähystysavusteisesti tai avoimesti): Kuluneet rustopinnat puhdistetaan joko tähystimellä pienten reikien kautta tai pienen avoviillon kautta. Kun luupinnat on saatu verestäviksi, nivelet luudutetaan ihanteelliseen asentoon joko puristavilla titaaniruuveilla tai anatomisesti muotoilluilla matalaprofiililevyillä. Tähystysavusteisuus säästää verenkiertoa ja edistää luutumista.
Toipuminen ja paluu arkeen: Luudutus vaatii aina kipsin tai tukevan hoitosaappaan (ortoosin) käyttöä. Ensimmäiset 4–6 viikkoa ollaan yleensä varauskiellossa, jonka jälkeen aloitetaan asteittainen painon varaaminen röntgenkuvien perusteella. Koko ortoosivaihe kestää noin 6–8 viikkoa. Koska kyseessä on jalkaterän tukiranka, täydellinen toipuminen raskaaseen liikuntaan vie useita kuukausia.
Nilkkamurtuman leikkaus (Bimalleolaari, Trimalleolaari ja Syndesmoosi)
Nilkkamurtuma on yksi yleisimmistä alaraajojen murtumista. Jos murtumakappaleet ovat siirtyneet reilusti paikoiltaan niin, että nivelen kongruenssi on uhattuna tai nilkkanivel on epävakaa (esim. molempien kehräsluiden murtuma eli bimalleolaarimurtuma / trimalleolaarimurtuma), leikkaushoito on välttämätön nivelen ennenaikaisen kulumisen (nivelrikon) estämiseksi.
Leikkaustekniikat:
Levy- ja ruuvikiinnitys (Osteosynteesi): Murtuneet luut asetetaan millimetrin tarkasti takaisin paikoilleen ja kiinnitetään titaanilevyillä ja -ruuveilla.
Syndesmoosin korjaus: Jos sääri- ja pohjeluun välinen, nilkan tärkein nivelside (syndesmoosi), on revennyt murtuman yhteydessä (tai yksin), se korjataan asettamalla luiden väliin moderni joustava lanka-ankkuri (ns. TightRope) tai asentoa pitävä syndesmoosiruuvi. Lanka-ankkuria ei tarvitse poistaa myöhemmin, minkä vuoksi suosimme sitä.
Toipuminen ja paluu arkeen: Leikkauksen jälkeen jalka tuetaan tyypillisesti kipsiin tai irrotettavaan ortoosisaappaaseen 6 viikon ajaksi. Painoa saa usein alkaa varaamaan asteittain jo varhaisessa vaiheessa lääkärin ohjeiden mukaan, mikä edistää luutumista. Implantteja (levyjä ja ruuveja) ei tarvitse poistaa, elleivät ne myöhemmin paina ihoa häiritsevästi.
Isoloitu syndesmoosivamma (Nilkan joustohaarukan repeämä)
Joskus voimakas nilkan vääntövamma repii sääri- ja pohjeluun välisen sidoksen (syndesmoosi) ilman, että luut murtuvat (ns. High ankle sprain). Tämä on tyypillinen vamma muun muassa jääkiekkoilijoilla ja jalkapalloilijoilla. Hoitamattomana se jättää nilkan epävakaaksi ja johtaa nopeasti nivelrikkoon.
Leikkaustekniikat:
Tähystysavusteinen korjaus: Viemme niveleen pienen kameran (tähystimen) varmistaaksemme syndesmoosin epävakauden ja poistaaksemme nivelen sisäiset vauriot. Tämän jälkeen sääri- ja pohjeluu puristetaan takaisin oikealle etäisyydelle toisistaan ja tuetaan modernilla TightRope-lanka-ankkurilla pienen viillon kautta.
Toipuminen ja paluu arkeen: Toipuminen on usein nopeampaa kuin murtumissa, mutta vaatii silti ortoosin käyttöä noin 4–6 viikon ajan. Täysipainoiseen kontaktilajiin palaaminen vie vammasta riippuen noin 3 kuukautta.
Rasitusmurtumat (esim. Jonesin murtuman perkutaaninen kiinnitys)
Jalkaterän rasitusmurtumat paranevat usein keventämällä, mutta tietyillä riskialueilla luutuminen on verenkierron heikkouden vuoksi epävarmaa. Tyypillisin tällainen on 5. jalkapöydänluun tyven murtuma eli Jonesin murtuma. Erityisesti urheilijoilla nämä leikataan perinteisesti usein välittömästi nopean ja varman luutumisen takaamiseksi.
Fokusoitu ESWT (paineaaltohoito) on klinikallamme kuitenkin mullistanut näidenkin murtumien hoidon niin, että leikkaukselle on nykyään enää tarve mikäli luu on siirtynyt reilusti paikoiltaan.
Leikkaustekniikat:
Perkutaaninen (ihon läpi) ruuvikiinnitys: Leikkaus tehdään mini-invasiivisesti. Viemme röntgenläpivalaisun (C-kaari) avulla yhden vankan titaaniruuvin pienen (n. 1 cm) viillon kautta suoraan luun ydinonteloon murtuman yli. Ruuvi puristaa murtuman tiukasti yhteen ja mahdollistaa nopean toipumisen. Ennen ruuvin asennusta aivan pienestä sivuviillosta puhdistetaan murtumarako arpikudoksesta.
Toipuminen ja paluu arkeen: Leikkauksen jälkeen jalkaa suojataan jäykkäpohjaisella kengällä (esim. Pirka-kenkä) noin 4–6 viikkoa. Kovaan iskutukseen ja urheiluun voi usein palata turvallisesti 8–10 viikon kuluttua leikkauksesta, kun röntgenkuva vahvistaa luutumisen.
Veneluun (Naviculare) verenkiertohäiriön korjausleikkaus
Jalkapöydän korkeimmalla kohdalla sijaitseva veneluu voi kärsiä spontaanista verenkiertohäiriöstä ja kuoliosta (Müller-Weissin tauti). Tämä johtaa luun kasaan painumiseen, jalkaholvin madaltumiseen ja erittäin voimakkaaseen kipuun rasituksessa.
Leikkaustekniikat:
Veneluun rekonstruktio ja luudutus: Leikkauksessa kuollut ja murentunut luukudos poistetaan. Syntynyt puutos korvataan usein potilaan omalla luusiirteellä (esim. suoliluusta tai kantaluusta otettuna), minkä jälkeen ympäröivät nivelet (talonaviculaari- ja/tai cuneonaviculaarinivel) luudutetaan tukevaan asentoon levyillä ja ruuveilla. Tämä palauttaa jalan normaalin kaaren ja poistaa kivun. Nykyään voidaan lisäksi käyttää kantasoluhoitoja tukihoitona parantamaan ennustetta.
Toipuminen ja paluu arkeen: Kyseessä on vaativa toimenpide. Toipuminen edellyttää kipsin tai ortoosin käyttöä ja varauskieltoa noin 6 viikon ajan, jonka jälkeen painon varaaminen aloitetaan asteittain. Täydellinen toipuminen kestää 6–12 kuukautta.
Penikkatauti (MTSS) ja Krooninen aitio-oireyhtymä (Mini-invasiivinen faskiotomia)
Pitkittynyt säären kipu rasituksessa, jota usein kutsutaan penikkataudiksi (Medial Tibial Stress Syndrome), voi invalidisoida urheilijan täysin. Joskus taustalla on lihasaition paineen nousu (aitio-oireyhtymä), jossa lihakset turpoavat rasituksessa, mutta tiukka lihaskalvo ei anna periksi, johtaen kivuliaaseen hapenpuutteeseen. Jos lepo, fysioterapia ja paineaaltohoito (F-ESWT) eivät auta, leikkaus on usein erittäin tuloksellinen vaihtoehto.
Leikkaustekniikat:
Mini-invasiivinen faskiotomia: Toimenpide tehdään 1–2 hyvin pienen viillon kautta säären iholle. Kirurgi vapauttaa ja avaa kiristävän lihaskalvon (faskian) joko säären sisäsyrjältä (penikkatauti) tai etu-/ulkosyrjältä (aitio-oireyhtymä). Näin lihaksille tehdään pysyvästi lisää tilaa turvota rasituksessa ilman kipua. Joskus MTSS kohdalla myös luukalvoon tehdään toimenpide, jos vaikuttaa siltä, että oireisto tulee siitä.
Toipuminen ja paluu arkeen: Toipuminen on nopeaa. Jalalle saa varata painoa välittömästi ja kävely aloitetaan heti kivun salliessa. Ompeleiden poiston (n. 2 viikkoa) jälkeen aloitetaan kevyt harjoittelu, ja paluu juoksuharjoitteluun on usein mahdollista jo 4–6 viikon kuluttua leikkauksesta.
Alemman nilkkanivelen luudutus (Subtalodeesi)
Alemman nilkkanivelen (subtalaarinivelen) nivelrikko aiheuttaa voimakasta kipua syvällä kantapään sisällä ja nilkan ulkosyrjällä, erityisesti epätasaisessa maastossa kävellessä. Taustalla on usein vanha kantaluun murtuma, reuma tai vaikea lattajalka. Luudutusleikkaus poistaa kivun tehokkaasti säilyttäen silti nilkan ylös-alas-liikkeen (koukistuksen ja ojennuksen).
Leikkaustekniikat:
Tähystysavusteinen tai avoin luudutus: Puhdistamme vaurioituneen nivelen rustopinnat joko tähystimen avulla (artroskooppisesti) tai pienen avoviillon kautta. Kun luupinnat on verestetty, kantapään pohjasta viedään 1–2 paksua titaaniruuvia nivelen yli. Tämä puristaa luut yhteen ja varmistaa vankan luutumisen ihanteelliseen asentoon.
Toipuminen ja paluu arkeen: Leikkauksen jälkeen jalka tuetaan kipsiin tai irrotettavaan hoitosaappaaseen (ortoosiin). Ensimmäiset 4–6 viikkoa ollaan tyypillisesti ehdottomassa varauskiellossa kyynärsauvojen tuella. Tämän jälkeen painon varaaminen aloitetaan asteittain kontrolliröntgenkuvan perusteella. Koko ortoosivaihe kestää noin 6–8 viikkoa.
Kolmen nivelen luudutus (Tripledeesi)
Tripledeesi on vaativa jalkaterän takaosan luudutusleikkaus. Se tehdään, kun jalkaterän kolme tärkeää niveltä (subtalaari-, talonaviculaari- ja calcaneocuboidaalinivel) ovat vaikeasti kuluneet tai kun jalkaterässä on huomattava, muilla keinoin korjaantumaton virheasento (esim. vaikea aikuisiän lattajalka tai neurologinen virheasento). Leikkaus palauttaa jalan tukevuuden ja suoran linjauksen.
Leikkaustekniikat:
Avoin luudutus ja asennon korjaus: Leikkaus tehdään usein kahden eri viillon kautta (jalan sisä- ja ulkosyrjältä). Kaikkien kolmen nivelen rustopinnat puhdistetaan, virheasento oikaistaan anatomisesti oikeaksi ja nivelet kiinnitetään toisiinsa titaaniruuveilla ja matalaprofiililevyillä. Tarvittaessa luutumista tehostetaan luunsiirteellä.
Toipuminen ja paluu arkeen: Koska kyseessä on laaja asennonkorjaus, toipuminen vaatii malttia. Jalkaa pidetään kipsissä tai ortoosissa 8–10 viikkoa. Ensimmäiset 6 viikkoa ollaan yleensä varauskiellossa. Täydellinen luutuminen ja paluu aktiivisempaan rasitukseen vie 6–12 kuukautta, mutta lopputuloksena on kivuton ja tukevasti maata vasten asettuva jalkaterä.
Penikkatauti (MTSS) ja Krooninen aitio-oireyhtymä (Mini-invasiivinen faskiotomia)
Pitkittynyt säären kipu rasituksessa, jota usein kutsutaan penikkataudiksi (Medial Tibial Stress Syndrome), voi invalidisoida urheilijan täysin. Joskus taustalla on lihasaition paineen nousu (aitio-oireyhtymä), jossa lihakset turpoavat rasituksessa, mutta tiukka lihaskalvo ei anna periksi, johtaen kivuliaaseen hapenpuutteeseen. Jos lepo, fysioterapia ja paineaaltohoito (F-ESWT) eivät auta, leikkaus on usein erittäin tuloksellinen vaihtoehto.
Leikkaustekniikat:
Mini-invasiivinen faskiotomia: Toimenpide tehdään 1–2 hyvin pienen viillon kautta säären iholle. Kirurgi vapauttaa ja avaa kiristävän lihaskalvon (faskian) joko säären sisäsyrjältä (penikkatauti) tai etu-/ulkosyrjältä (aitio-oireyhtymä). Näin lihaksille tehdään pysyvästi lisää tilaa turvota rasituksessa ilman kipua. Joskus MTSS kohdalla myös luukalvoon tehdään toimenpide, jos vaikuttaa siltä, että oireisto tulee siitä.
Toipuminen ja paluu arkeen: Toipuminen on nopeaa. Jalalle saa varata painoa välittömästi ja kävely aloitetaan heti kivun salliessa. Ompeleiden poiston (n. 2 viikkoa) jälkeen aloitetaan kevyt harjoittelu, ja paluu juoksuharjoitteluun on usein mahdollista jo 4–6 viikon kuluttua leikkauksesta.
Mortonin neurooman leikkaus
Mortonin neurooma on jalkapöydän luiden välissä (useimmiten 3. ja 4. varpaan välissä) kulkevan tuntohermon pinnetila ja hyvänlaatuinen paksuuntuma. Se aiheuttaa päkiään ja varpaisiin sähköiskumaista kipua, puutumista ja tunteen ”kuin kengässä olisi kivi”. Jos tilavien kenkien, pohjallisten ja kortisonipistosten tuoma apu jää lyhytaikaiseksi, vaiva hoidetaan leikkauksella.
Leikkaustekniikat:
Neurektomia (Hermokyhmyn poisto): Teemme pienen viillon jalkapöydän päälle tai alle, varpaiden väliin. Paksuuntunut ja kipeytynyt hermokyhmy etsitään ja poistetaan kokonaan. Tämä poistaa sähköiskumaisen kivun pysyvästi, mutta tekee usein varpaiden välisestä ihosta hieman tunnottoman – asia, johon potilaat tottuvat nopeasti.
Hermopinteen vapautus: Tietyissä lievemmissä tapauksissa tai jos leikkauksessa hermo näyttää normaalilta, voimme ainoastaan avata hermoa puristavan poikittaisen nivelsiteen, jolloin hermo saa lisää tilaa.
Toipuminen ja paluu arkeen: Toipuminen on erittäin nopeaa. Jalalle saa varata heti leikkauksen jälkeen jäykkäpohjaisella kengällä (esim. Pirka-kenkä), jotta haava saa parantua rauhassa. Ompeleet poistetaan 2 viikon kuluttua, minkä jälkeen normaaliin tilavaan kenkään siirtyminen onnistuu nopeasti.
Tarsaalitunnelin vapautus
Tarsaalitunneli on nilkan sisäkehräsluun takana sijaitseva ahdas anatominen kanava, jonka läpi kulkee jalkapohjan tärkein tuntohermo (Nervus tibialis posterior). Jos tämä hermo jää puristuksiin, se aiheuttaa jalkapohjaan polttavaa kipua, puutumista ja pistelyä (Tarsaalitunnelioireyhtymä). Tila on verrattavissa ranteen rannekanavaoireyhtymään.
Leikkaustekniikat:
Hermopinteen kirurginen vapautus: Teemme viillon nilkan sisäsyrjälle. Tarsaalitunnelin kattona toimiva paksu kalvorakenne (flexor retinaculum) avataan, jolloin hermo vapautuu puristuksesta. Samalla tarkistetaan, ettei kanavassa ole ylimääräisiä puristavia rakenteita, kuten suonikohjuja tai kystia. Nykyään toimenpide tehdään tietyissä tapauksissa täysin tähystyksellisesti.
Toipuminen ja paluu arkeen: Leikkauksen jälkeen kävely sallitaan heti kivun ja haavan asettamissa rajoissa, usein kyynärsauvoja tai hoitokenkää apuna käyttäen. Haavan paraneminen kestää noin 2 viikkoa. Hermon toipuminen (puutumisen ja pistelyn häviäminen) riippuu siitä, kuinka pitkään pinnetila on kestänyt – oireet voivat helpottaa päivissä tai viedä kuukausia.
Aikuisiän lattajalan ja PTTD:n korjausleikkaukset
Aikuisiän lattajalka johtuu useimmiten sisäkehräsen takaa kulkevan tibialis posterior -jänteen rappeumasta ja repeämästä (PTTD) sekä sisäsyrjän spring-ligamentin kompensatorisesta repeämisestä.
Kun jänne pettää, jalkaholvi romahtaa ja jalkaterä kääntyy ulospäin. Koska tila on etenevä ja johtaa hoitamattomana vaikeaan nivelrikkoon, jänteen ja asennon kirurginen korjaus on usein välttämätöntä.
Leikkaustekniikat: Käytämme rakenteellisten vikojen korjaamiseen useiden toimenpiteiden yhdistelmää. Päätös leikkaustekniikoista on aina yksilöllinen.
Jännesiirre (FDL-siirto): Revennyt jänne puhdistetaan ja sen tilalle siirretään viereinen, varpaita koukistava jänne palauttamaan jalkaholvin nostovoima. Samalla kiristetään jalan alla olevaa venynyttä nivelsidettä (Spring-ligamentti).
Kantaluun siirto (MCO): Kantaluu katkaistaan ja siirretään muutama – 10 millimetriä sisäänpäin. Tämä korjaa akillesjänteen vetosuunnan ja muuttaa jalan biomekaniikan siten, että uusi jännesiirre kestää rasitusta.
Ulkosyrjän pidennys (Lateral column lengthening): Vaikeammissa virheasennoissa jalkaterän ulkosyrjää pidennetään luunsiirteellä, jotta jalkaterä kääntyy takaisin suoraan.
Toipuminen ja paluu arkeen: Kyseessä on iso rekonstruktioleikkaus. Kipsi- tai ortoosihoito kestää 6–8 viikkoa, josta alkuosa on ehdottomassa varauskiellossa. Täydellinen toipuminen ja uuden jänteen voiman palautuminen vaativat pitkäjänteistä fysioterapiaa ja kestävät yleensä 6–12 kuukautta.
Pohkeen pidennys (Gastrocnemius recession / Strayer)
Monien jalkaterän ja nilkan vaivojen – kuten kroonisen plantaarifaskiitin, akillesongelmien ja päkiäkipujen – taustalla on kireä pohjelihas. Jos akillesjänne kiristää niin paljon, ettei nilkka koukistu kävellessä kunnolla, kantapää nousee maasta liian aikaisin ja jalkaterä ylikuormittuu. Jos fysioterapia ei auta, pohkeen pidennys on erittäin tehokas, pehmytkudosta säästävä leikkaus.
Leikkaustekniikat:
Strayer-toimenpide: Leikkaus tehdään usein päiväkirurgisesti pienen (n. 2–3 cm) viillon kautta pohkeen alaosaan. Katkaisemme ainoastaan uloimman pohjelihaksen (gastrocnemius) kireän kalvon, jolloin lihas pääsee venymään ja nilkan liikelaajuus lisääntyy välittömästi. Varsinaista akillesjännettä ei leikata.
- Akillespidennys. Mikäli sekä ulompi & sisempi pohjelihas (gastrocnemius & gracilis) ovat ylikireitä, niin tarvitaan usein akillesjänteen pidennys. Nykyään teemme sen useimmiten perkutaanisesti (muutama 5mm haava).
Toipuminen ja paluu arkeen: Toipuminen on nopeaa. Jalalle saa varata painoa heti hoitokengän tai ortoosin avulla. Ortoosia käytetään usein vain 2–4 viikkoa estämään lihaksen liiallinen venyminen haavan parantuessa. Normaaliin kävelyyn palataan nopeasti, ja pohkeen voima palautuu fysioterapialla muutamassa kuukaudessa.
Plantaarifaskian vapautus (Kantaluupiikin leikkaus)
Krooninen plantaarifaskiitti eli ”kantaluupiikki” hoidetaan ensisijaisesti fysioterapialla, teippauksilla ja paineaaltohoidolla (F-ESWT). Kuitenkin niissä harvoissa tapauksissa, joissa voimakas kipu kestää yli vuoden ja invalidisoi potilasta, jalkapohjan jännekalvon (plantaarifaskian) osittainen vapauttaminen on harkittu vaihtoehto.
Leikkaustekniikat:
Mini-invasiivinen ja ultraääniohjattu vapautus: Emme tee jalkapohjaan isoa avohaavaa. Käytämme edistynyttä ultraääniohjausta, jonka avulla voimme pienen (muutaman millimetrin) reiän kautta paikantaa kalvon kireimmän ja paksuuntuneen osan. Kalvoa vapautetaan hallitusti osittain, mikä poistaa kantapäähän kohdistuvan vetorasituksen.
- Tähystys. Toissijaisesti teemme toimenpiteen kahdesta 5mm haavasta tähystyksellisesti. Kummassakin toimenpiteessä on tutkimusten mukaan erinomainen ennuste.
Toipuminen ja paluu arkeen: Mini-invasiivisen tekniikan ansiosta toipuminen on erittäin nopeaa. Jalalle saa astua kivun sallimissa rajoissa heti toimenpiteen jälkeen, usein pehmustetun hoitokengän avulla. Tyypillisesti normaali kävely onnistuu 2–4 viikossa leikkauksen jälkeen.
Implanttien poisto (Ruuvien ja levyjen poistoleikkaus)
Murtumaleikkauksissa tai luudutuksissa käytetyt titaanilevyt ja -ruuvit on suunniteltu jäämään elimistöön pysyvästi, eikä niitä poisteta rutiinisti. Kuitenkin nilkan ja jalkaterän alueella iho ja pehmytkudokset ovat ohuita. Jos tunnet levyjen painavan ihoa kengässä tai ne rajoittavat jänteiden liukumista, metallit on täysin turvallista ja järkevää poistaa luutumisen varmistuttua.
Leikkaustekniikat:
Implanttien poisto (Hardware removal): Toimenpide on useimmiten nopea ja suoraviivainen päiväkirurginen toimenpide. Käytämme poistossa samaa vanhaa leikkausarpea. Ruuvit ja levyt kierretään irti luusta, ja haava suljetaan huolellisesti.
Toipuminen ja paluu arkeen: Koska luutuminen on jo tapahtunut aiemmin, luu on tukeva. Leikkauksen jälkeen saat yleensä varata jalalle täyden painon välittömästi kivun salliessa. Ainoa rajoittava tekijä on haavan paraneminen, joka vie noin 2 viikkoa. Haavan parannuttua voit palata normaaliin urheiluun ja rasitukseen vapaasti.
Riippunilkan jännesiirtoleikkaus (Tibialis posterior -transpositio)
Riippunilkka (peroneuspareesi) voi johtua pohjehermon vammasta, selän välilevypullistumasta tai neurologisesta sairaudesta. Kun nilkka ei nouse aktiivisesti ylöspäin, kävely vaikeutuu, jalka läpsähtää maahan ja potilas joutuu usein käyttämään muovista riippunilkkatukea (AFO). Jos hermo ei toivu odottamallakaan, tilanne voidaan korjata siirtämällä terve lihas ja jänne korvaamaan halvaantuneiden lihasten toimintaa.
Leikkaustekniikat:
Tibialis posterior -jänteen siirto: Jalkaterän sisäsyrjällä sijaitseva ja nilkkaa alaspäin koukistava vahva jänne irrotetaan alkuperäisestä kiinnityskohdastaan. Jänne ohjataan säären luiden välistä tai ympäri jalkaterän etuosaan, ja se kiinnitetään titaaniruuvilla tai lanka-ankkurilla jalkapöydän luihin. Lihaksen alkuperäinen tehtävä muuttuu: se alkaa nostaa nilkkaa ylöspäin.
Toipuminen ja paluu arkeen: Leikkauksen jälkeen jalkaa pidetään kipsissä tai ortoosissa noin 6 viikkoa, jotta siirretty jänne luutuu tukevasti uuteen paikkaansa. Tämän jälkeen alkaa elintärkeä, fysioterapeutin ohjaama kuntoutus, jossa aivot kirjaimellisesti opetetaan käyttämään vanhaa koukistajalihasta nilkan ojentajana. Kuntoutus vie kuukausia, mutta onnistunut leikkaus on usein elämänlaatua mullistava ja mahdollistaa kävelyn ilman riippunilkkatukea.
Kaarijalan ja spastisten virheasentojen jännesiirrot (esim. CMT ja aivohalvaus)
Neurologiset sairaudet, kuten Charcot-Marie-Toothin (CMT) tauti tai aiemmin sairastettu aivohalvaus, voivat aiheuttaa lihastasapainon pysyviä häiriöitä. Osa lihaksista heikkenee ja toiset ylikiristyvät (spastisuus). Tämä johtaa usein vaikeaan kaarijalkaan (pes cavus) tai nilkan kääntymiseen sisäänpäin (varus-virheasento). Pelkkä fysioterapia ei useinkaan riitä estämään virheasennon pahenemista.
Leikkaustekniikat: Tilanne korjataan räätälöidyllä luu- ja pehmytkudoskirurgian yhdistelmällä:
Jänteiden siirrot ja pidennykset (esim. SPLATT): Ylitoimivat tai kireät jänteet (kuten tibialis anterior) voidaan jakaa ja siirtää jalan ulkosyrjälle vetämään jalkaterää suoraan linjaan. Kireää akillesjännettä tai pohjetta pidennetään paineen vähentämiseksi.
Luisten virheasentojen korjaukset: Usein jännesiirtojen lisäksi jalan asentoa tasapainotetaan kantaluun tai jalkapöydänluiden osteotomioilla (katkaisuilla).
Toipuminen ja paluu arkeen: Koska kyseessä on usein laaja pehmytkudosten ja luiden yhdistelmäkorjaus, kipsi- tai ortoosihoito kestää yleensä 6–8 viikkoa, josta alkuosa ollaan varauskiellossa. Tämän jälkeen alkaa pitkäjänteinen motorinen uudelleenoppiminen. Tavoitteena on saavuttaa vakaa, suoraan astuva ja kivuton jalka, johon on helppo löytää sopivat jalkineet.
Hermoperäisten koukkuvarpaiden korjaus (Jones- ja Hibbs-transpositiot)
Hermovauriot tai lihastasapainon häiriöt voivat aiheuttaa isovarpaan voimakkaan, pysyvän pystyasennon (cock-up hallux) tai muiden varpaiden vetäytymisen ns. koukkuvarpaiksi. Tämä asento tekee jalkineiden käytöstä tuskallista ja aiheuttaa päkiän alle kivuliaita känsiä, kun varpaat eivät enää kanna kuormaa.
Leikkaustekniikat:
Jones-transpositio: Isovarpaan pitkä ojentajajänne (EHL) irrotetaan varpaasta ja siirretään ylemmäs jalkapöydänluun (metatarsaalin) kaulaan nostamaan koko jalkaterää. Samalla isovarpaan kärkinivel usein luudutetaan suoraksi (IP-deesi), jotta varvas ei jää roikkumaan.
Hibbs-transpositio: Pienempien varpaiden ojentajajänteet siirretään vastaavalla tavalla jalkapöydän luihin. Samalla varpaiden niveliä usein suoristetaan nivelten siistimisellä.
Toipuminen ja paluu arkeen: Toipuminen on hieman nopeampaa kuin isojen nilkkanivelten siirroissa. Jalkaa suojataan hoitokengällä tai ortoosilla noin 4–6 viikkoa. Varpaiden asento tuetaan leikkauksessa usein ohuilla metallipiikeillä, jotka poistetaan kivuttomasti poliklinikalla 3–4 viikon kuluttua. Tämän jälkeen aloitetaan varpaiden liikkuvuusharjoitteet.
Toisen mielipiteen (Second Opinion) ja epäonnistuneiden leikkausten uusintakirurgia
Kaikki leikkaukset eivät valitettavasti tuota toivottua tulosta. Esimerkiksi vaivaisenluu saattaa uusiutua, luudutusleikkaus voi jäädä luutumatta (pseudartroosi) tai nilkka voi jäädä kivuliaaksi aiemman murtumaleikkauksen jäljiltä. Komplikaatiot ovat valitettavasti tuttuja jokaiselle kirurgille, vaikka tekniikoiden kehittyminen onkin niitä onneksi vähentänyt.
Miksi leikkaus epäonnistuu? Taustalla on usein huomiotta jäänyt biomekaaninen häiriö (esim. nilkan virheasento, joka vääntää luiden asentoa), ”vanhentunut” leikkaustekniikka, riittämätön kiinnitysmateriaali tai potilaan kudosten huono verenkierto. Myös diabetes ja tupakointi lisäävät riskiä monille komplikaatioille.
Mitä teemme toisin uusintaleikkauksissa? Analysoimme tilanteen alusta alkaen (tarvittaessa TT- ja magneettikuvilla). Uusintakirurgiassa hyödynnämme rutiinisti vankempia kiinnitysmenetelmiä (esim. pitkät ydinnaulat tai erikoislevyt), biologisia tukitekijöitä (kuten luunsiirtoja tai kantasoluja) ja tähystysavusteisia tekniikoita kudosten säästämiseksi. Tavoitteenamme on aina korjata alkuperäinen mekaaninen syy, ei vain hoitaa oiretta. Ota rohkeasti yhteyttä – vaikeimmatkin tilanteet ovat usein korjattavissa.
Muuta ortopediaa
Ja muuta tietoa
Nilkka ja sääri
Sairaudet ja vammat sekä hoitolinjat
Rasitusmurtumat
Laajasti tietoa eri rasitusmurtumista
Urheilukirurgia
Urheilukirurgista perustietoa
Pistoshoidot
Ultraääni-ohjatut pistokset
Asiantuntijat
Lisätietoa
Kuntoutus ja fysioterapia
Monen vaivan tärkein hoito
Fokusoitu paineaaltohoito (F-ESWT)
Harvinainen, tehokas hoitomuotomme