Sivustoamme uudistetaan parhaillaan. Artikkelimme ovat kuitenkin luettavissa, samoin lisäämme säännöllisesti tietoa muista palveluista. Kysy sillä aikaa hoidosta: info@jalkakirurgi.fi

Bunionette eli räätälin (Taylor’s bunion) tai pikkuvarpaan vaivaisenluu (5. metatarsaali)

Asiantuntija-artikkeli | Kirjoittaja: Carl Lybäck, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Sisällysluettelo

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, jalkakirurgi Carl Lybäck

Carl Lybäck, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, jalka- ja urheilukirurgi

  • Bunionette tai pikkuvarpaan vaivaisenluu, eli ”räätälin patti” on jalkaterän ulkosyrjälle, 5. jalkapöydänluun tyviniveleen muodostuva kivulias luinen kyhmy.
  • Se on mekanismiltaan ja oireiltaan pikkuvarpaan alueen vastine isovarpaan vaivaisenluulle.
  • Tyypillisin oire on kapeiden kenkien aiheuttama jatkuva hankauskipu, ihon punoitus ja limapussin tulehdus patin päällä.
  • Taustalla on usein perinnöllinen jalkaterän rakenne tai nivelen lisääntynyt yliliikkuvuus.
  • Diagnoosi tehdään lääkärin kliinisen tutkimuksen ja painon kanssa otettujen röntgenkuvien perusteella.
  • Ensisijainen hoito on tilavalestisten jalkineiden käyttö ja mekaanisen paineen poistaminen silikonipehmusteilla.
  • Jos vaiva haittaa merkittävästi arkea tai estää normaalien kenkien pidon, asento korjataan pysyvästi jalkakirurgisella leikkauksella (osteotomia).

Tuntuuko kipua jalkaterän ulkosyrjällä, aivan pikkuvarpaan tyvessä? Tekeekö kenkien pitäminen kipeää, ja onko luun päälle kasvanut paksu, aristava känsä? Jos pikkuvarvas näyttää kääntyvän sisäänpäin ja jalan ulkosyrjä pullottaa, kyseessä on todennäköisesti bunionette.

Vaivaa kutsutaan perinteisesti myös räätälin vaivaisenluuksi (Tailor’s bunion). Nimi juontaa juurensa satojen vuosien taakse, jolloin räätälit istuivat työssään lattialla jalat ristissä. Tämä asento painoi jatkuvasti jalkaterän ulkosyrjää lattiaa vasten provosoiden luupahkan syntymistä.

Nykyään tiedämme, ettei vaiva johdu istuma-asennosta, vaan kyseessä on rakenteellinen ja biomekaaninen ongelma. Klinikallamme hoidamme räätälin vaivaisenluita säännöllisesti. Vaikka vaiva on mekaaninen, leikkaus ei ole aina ensimmäinen vaihtoehto. Oikealla diagnoosilla ja hoidon suunnittelulla arki saadaan usein palautettua kivuttomaksi.

Vaiva esiintyy välillä yhdessä isovarpaan vaivaisenluun kanssa.

Bunionette eli räätälin tai pikkuvarpaan vaivaisenluu on pikkuvarpaan tyvinivelen ulkoneva ja kivulias virheasento.

Bunionette on isovarpaan vaivaisenluun vastine jalan ulkosyrjällä. Siinä viides jalkapöydänluu kääntyy ulospäin, muodostaen kivuliaan ja hankaavan luupahkan pikkuvarpaan tyveen.

Mistä pikkuvarpaan vaivaisenluu johtuu ja miten se muuttaa jalan biomekaniikkaa?

Bunionette on käytännössä kuin isovarpaan vaivaisenluun (Hallux valgus) peilikuva jalkaterän ulkosyrjällä. Vaiva syntyy, kun viides jalkapöydänluu (5. metatarsaali) alkaa hitaasti kääntyä ulospäin, erilleen muista jalkapöydänluista. Samalla pikkuvarvas kääntyy sisäänpäin kohti muita varpaita.

Taustalla on usein useita tekijöitä:

  • Perinnöllinen rakenne: Vaiva on usein vahvasti perinnöllinen. Jalan poikittaisen kaaren madaltuminen (ns. levinnyt päkiä) saa reunimmaiset jalkapöydänluut leviämään ulospäin. On tyypillistä, että samalla potilaalla on virheasento sekä isovarpaassa että pikkuvarpaassa.
  • Luuston anatomia: Joillakin viides jalkapöydänluu on luonnostaan poikkeuksellisen kaareva tai sen nivelnasta (pää) on normaalia kookkaampi.
  • Mekaaninen hankaus: Kapeakärkiset kengät puristavat leveää jalkaterää kokoon. Jatkuva hankaus saa nivelen ympärillä olevan limapussin tulehtumaan (bursiitti) ja ihon paksuuntumaan kivuliaaksi känsäksi luupahkan päälle.

Konservatiivinen hoito – Apua ilman leikkausta

Kuten isovarpaankin vaivaisenluussa, on lääketieteellinen fakta, ettei teippaus, pehmuste tai varvasjumppa suorista jo vääntynyttä luuta. Konservatiivisen hoidon tavoitteena on mekaanisen puristuksen poistaminen ja kivun lievittäminen.

  1. Jalkinevalinta: Tämä on hoidon tärkein askel. Jalkineen kärkiosan (toe box) on oltava riittävän leveä, jotta se ei paina luupahkaa. Erityisesti saumattomat ja joustavat neulosmateriaalit pahkan kohdalla helpottavat oireita.
  2. Suojapehmusteet: Silikonipehmusteet voivat suojata ihoa ja tulehtunutta limapussia suoralta hankaukselta kenkää vasten.
  3. Känsän hoito: Luupahkan päälle muodostuva kovettuma toimii kuin pieni kivi ihon ja luun välissä, aiheuttaen kovaa kipua. Jalkojenhoitajan tekemä ammattimainen känsän poisto tuo usein merkittävän, joskin väliaikaisen helpotuksen.

Pistoshoidoilla ei ole käytännön roolia vaivan hoitamisessa. Vaivan syy on kuitenkin biomekaaninen.

Leikkaushoito – Milloin ja miten bunionette leikataan?

Jos sopivien kenkien löytäminen on mahdotonta leveän jalkaterän vuoksi ja kipu rajoittaa päivittäistä elämää konservatiivisista toimista huolimatta, on aika harkita leikkaushoitoa.

Pelkkä luupahkan höylääminen (eksostektomia) on nykyortopediassa harvinaista, sillä se ei korjaa perussyytä eli luun virheasentoa, jolloin vaiva uusiutuu herkästi. Kestävä tulos saadaan muuttamalla viidennen jalkapöydänluun asentoa katkaisuleikkauksella (osteotomia).

  • Distaalinen osteotomia (esim. Chevron): Lievissä ja keskivaikeissa tapauksissa jalkapöydänluu katkaistaan nivelen läheltä. Luun päätä siirretään sisäänpäin kohti jalkaterän keskiosaa, jolloin jalkaterä kapenee ja patti katoaa. Asento lukitaan tyypillisesti pienellä titaaniruuvilla.
  • Varren osteotomia: Jos virhekulma on suuri tai luu voimakkaasti kaareva, katkaisu tehdään ylempää luun varresta suuremman korjausliikkeen mahdollistamiseksi.

Leikkauksen jälkeen jalkaterän normaali leveys palautuu ja hankaus poistuu. Toipumisen alkuvaiheessa on kriittistä, että turvotus saadaan hallintaan lepoasennolla ja jalkaa koholla pitämällä, vaikka kävely erityisjalkineella onkin sallittua heti.

Viidennen jalkapöydänluun räätälin vaivaisenluun korjausleikkaus ja röntgenkuva.

Tailor’s bunion, jossa oli merkittävä virheasento. Röntgenkuvalla varmistetaan leikkauksen jälkeen, että fysiologinen ryhti on saavutettu ennen siirtymistä tavallisiin kenkiin. Ensimmäiset viikot käytetään ns. Pirka-kenkää, joka mahdollistaa liikkumisen toipumisaikana. (Kuva: Carl Lybäck)


Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Voiko isovarpaan vaivaisenluun ja bunionetten leikata samaan aikaan?

Kyllä voi. Jos potilaalla on ns. splayfoot (levinnyt päkiä), molemmat puolet voidaan korjata samassa toimenpiteessä. Tämä säästää yhdeltä toipumisjaksolta, vaikka ensimmäiset viikot ovat haastavampia molemminpuolisten haavojen vuoksi.

Kuinka kauan toipuminen kestää?

Luun luutuminen vie noin kuusi viikkoa. Tänä aikana käytetään jäykkäpohjaista hoitokenkää, joka sallii varaamisen kannalle mutta suojaa leikkausaluetta. Sairausloma on työnkuvasta riippuen yleensä 3–8 viikkoa.

Pitääkö leikkausruuvi poistaa?

Ei lähtökohtaisesti. Nykyaikaiset titaaniruuvit upotetaan luun sisään, eivätkä ne yleensä tunnu tai haittaa. Ne poistetaan vain, jos ne aiheuttavat paikallista ärsytystä turvotuksen laskettua.

Kauanko pikkuvarpaan vaivaisenluun leikkauksesta on sairauslomaa?

Sairauslomaa tarvitaan fyysistä töistä yleensä 6-8 viikkoa. Kevyempiin töihin voi palata erikoiskengällä (Pirka-kenkä) jo paljon aikaisemmin,

Lähteet

Thoman J. et al. Clinical practical guideline. Diagnosis and Treatment of Forefoot Disorders. Section 4. Tailor’s Bunion. 2009. Journal of Foot and ankle surgery. Volume 48, Issue 2p257-263

Coughlin, M. J. (1991). Bunionette deformity. Instructional Course Lectures, 40, 99-109.

Paolo Ceccatrini. Bunionette. Foot Ankle Spec. 2017 Apr;10(2):157-161

Eikö kipu helpota?

Varaa aika nilkka- ja jalkaortopedille, jolla on pitkä kokemus urheiluvammoista, fokusoidusta paineaaltohoidosta ja bio-ortopediasta.

Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella, niin olemme sinuun yhteydessä. Voit kysyä esimerkiksi tietyn hoidon soveltuvuudesta Sinun vaivassasi. Kysymyksiin vastaa jalkojen hoitoon perehtynyt erikoislääkäri veloituksetta! Halutessasi voit myös lähettää viestin suoraan sähköpostitse osoitteeseen info@jalkakirurgi.fi.

Huom! Älä kirjoita arkaluontoisia tietoja kuten henkilötunnus lomakkeeseen.