Sivustoamme uudistetaan parhaillaan. Artikkelimme ovat kuitenkin luettavissa. Kysy sillä aikaa hoidosta: info@jalkakirurgi.fi
Kantasoluhoidot ja bio-ortopedia ovat nopeasti kehittyviä ortopedian osa-alueita, joissa hyödynnetään potilaan omia soluja, kasvutekijöitä ja kudosten biologisia paranemismekanismeja. Suomessa ortopediset kantasoluhoidot ovat edelleen harvinaisia ja niitä käytetään tarkoin valituissa tilanteissa, joissa tavanomaiset hoidot eivät ole tuottaneet riittävää tulosta tai kirurginen hoito olisi potilaalle liian riskialtis.
Luutohtoreilla hyödynnämme modernia bio-ortopediaa erityisesti vaikeiden rustovaurioiden, luutumattomien murtumien, kroonisten jännevammojen ja nivelrikon hoidossa. Käytössämme ovat muun muassa SVF-, ADSC-, AD-MSC-, PRP-, ACP- ja BMAC-pohjaiset biologiset hoidot, joiden tavoitteena on tukea elimistön omaa paranemisprosessia sekä parantaa kudosten biologisia olosuhteita tilanteissa, joissa luonnollinen paraneminen on häiriintynyt.
Bio-ortopedia on modernin lääketieteen edistyneimpiä osa-alueita, jossa hyödynnetään potilaan elimistön omia korjausmekanismeja ja biologisia rakennusaineita. Kantasolupohjaisten hoitojen (ADSC / AD-MSC, SVF, BMAC, kantasolurikastetut rasvansiirrot) sekä verestä eristettyjen ACP- ja PRP-hoitojen avulla voidaan nykytutkimuksen perusteella tukea vaurioituneiden kudosten paranemista, stimuloida luutumista, vahvistaa mikroverenkiertoa ja joissain tilanteissa edistää rustokudoksen uusiutumista.
Luutohtoreilla tarjoamme näitä kansainvälisen tason biologisia hoitoja erittäin harkitusti vaikeiden, pitkittyneiden ja luutumattomien vammojen hoitoon silloin, kun muut hoitokeinot eivät ole osoittautuneet riittäviksi. Kyse ei siis ole rutiinihoidosta, vaan jokainen potilas arvioidaan yksilöllisesti ja hoitopäätös tehdään tarkkojen lääketieteellisten kriteerien perusteella.
Vaikka tutkimustulokset ovat monissa ortopedisissa indikaatioissa lupaavia ja tutkimusnäyttö vahvistuu jatkuvasti, ei kantasoluhoitoja voida vielä pitää kaikilta osin vakiintuneina Evidence-Based Medicine (EBM) -rutiinihoitoina. Osassa ongelmista biologiset hoidot voivat kuitenkin tarjota vaihtoehdon tilanteissa, joissa perinteinen kirurgia ei ole mahdollinen, ei ole tuottanut toivottua lopputulosta tai siihen liittyy merkittäviä riskejä.
Esimerkiksi luutumattomien murtumien ja rasitusmurtumien hoidossa suurienerginen fokusoitu paineaaltohoito (Focused ESWT / F-ESWT) on muuttanut hoitokäytäntöjä merkittävästi. Nykyään suuri osa näistä vammoista pystytään hoitamaan ilman kirurgiaa tai kantasolupohjaisia hoitoja, mikä on potilaalle usein merkittävä etu. Tämän vuoksi biologisia kantasoluhoitoja käytetään näissä indikaatioissa vain tarkoin valituissa erityistapauksissa.
Jos fokusoitujen paineaaltohoitojen (ESWT) ympärillä esiintyy paljon väärinkäsityksiä, joissa fokusoitu ESWT sekoitetaan tavalliseen radiaaliseen shockwave-hoitoon, niin kantasoluhoidoissa ja bio-ortopediassa (SVF, ADSC, AD-MSC, PRP, ACP, eksosomit) tilanne on vähintään yhtä sekava. Tieteellisiä tutkimuksia tai aiheesta kirjoitettuja uutisia lukiessa on tärkeää ymmärtää tarkasti, mistä biologisesta hoidosta puhutaan: mitä kantasolutyyppiä käytetään, onko soluja laboratoriossa viljelty tai kemiallisesti manipuloitu, ja ovatko solut potilaan omia vai luovutettuja.
Omana kokemuksenani voin todeta, että vaikka olen seurannut kantasolututkimusta aktiivisesti noin 15 vuoden ajan, uuden potilastapauksen biologista hoitoa suunnitellessani jouduin palaamaan myös lääketieteellisen koulutuksen aikaisiin solubiologian ja fysiologian perusteoksiin. Käytin pelkästään puolen vuoden aikana yli 1000 tuntia hoitoprotokollan suunnitteluun, tutkimuskirjallisuuden läpikäymiseen ja turvallisuuskysymysten arviointiin.
Merkittävä osa tästä työstä liittyi EU:n lääkeviranomaisen (EMA) ja sen CAT-komitean sääntelyn tulkitsemiseen sekä potilasturvallisuuden varmistamiseen. Kesällä 2024 EMA/CAT tarkensi biologisiin hoitoihin liittyviä linjauksiaan, minkä vuoksi pidimme myös turvalliseksi arvioidut kantasolupohjaiset hoidot tauolla pitkään varmistaaksemme, että toimintamme täyttää varmasti kaikki uusimmatkin vaatimukset.
Tämä kuvastaa hyvin toimintatapamme perusperiaatetta: sääntelyn noudattaminen ja potilasturvallisuus asetetaan aina kaiken muun edelle. Vaikka käyttämämme protokollat täyttivät jo aiemmin EU:n minimaalisen manipulaation vaatimukset, halusimme varmistua siitä, että toimintamme kestää myös kaikkein tiukimman tulkinnan.
Se, ettei turvallisuutta ollut aiemmin mielestäni riittävän aukottomasti osoitettu, oli pitkään tärkein syy sille, miksi en ollut lähtenyt toteuttamaan ortopedisia kantasoluhoitoja kliinisessä työssä – hoitojen merkittävästä teoreettisesta potentiaalista huolimatta. Vuoden 2023 aikana tilanne muuttui olennaisesti, kun tutkimusnäyttö ja sääntelyä koskeva kokonaiskuva selkeytyivät riittävästi. Tämän perusteella pystyimme toteamaan, että käyttämällä potilaan omia soluja, välttämällä laboratorioviljelyä sekä noudattamalla minimaalisen manipulaation periaatetta turvallisuusprofiilia voidaan pitää nykyisen tutkimustiedon perusteella erittäin hyvänä.
Kehoitamme kaikkia potilaita suhtautumaan kantasoluhoitoihin kriittisesti ja selvittämään tarkasti, mitä hoito todellisuudessa sisältää. Erityisesti ulkomailla toimii klinikoita, jotka markkinoivat biologisia hoitoja hyvin aggressiivisesti ilman riittävää tutkimusnäyttöä tai läpinäkyvyyttä käytettävien solujen alkuperästä ja käsittelystä. Myös Euroopassa esiintyy klinikoita, jotka tarjoavat hoitoja erittäin kyseenalaisiin käyttöaiheisiin.
Luutohtoreilla emme tarjoa hoitoja, mikäli turvallisuudesta tai vaikuttavuudesta ei ole riittävää tutkimusnäyttöä. Vaikka biologisten hoitojen tutkimus kehittyy nopeasti, monissa kysymyksissä tiede on edelleen osittain keskeneräistä. Tuomme tämän avoimesti esille myös potilaille, sillä lääketieteessä lopulliset vastaukset rakentuvat vasta pitkäaikaisen tutkimuksen myötä.
Käyttämällä tutkittuja ja standardoituja solujen keräysmenetelmiä tiedämme mahdollisimman tarkasti, mitä biologinen soluseos sisältää ja että solut ovat elinvoimaisia hoitohetkellä. Käyttämämme keräystekniikka ei tutkimusten perusteella vaikuta heikkenevän merkittävästi esimerkiksi iän, sukupuolen tai painoindeksin mukaan. Tutkimusten perusteella tiedetään myös, että standardoidulla menetelmällä kerättyjen solujen elinvoimaisuus säilyy erittäin korkeana toimenpiteen aikana.
Kantasolujen käyttöön liittyy paljon terminologiaa. Jotta hoidon turvallisuuden voi ymmärtää, on tunnettava nämä erot:
Totipotentit ja Pluripotentit kantasolut (Alkiosolut): Vaikka nämä solut (kuten alkion sisäsolumassasta tai istukasta otetut) kykenevät muuttumaan miksi tahansa solutyypiksi, niihin liittyy vakavia riskejä. Jos hoidossa olisi mukana hallitsemattomia pluripotentteja soluja, ne voisivat muodostaa teratoomia (hyvän- tai pahanlaatuisia sekakudoskasvaimia). Luovutettuihin soluihin liittyy lisäksi hylkimis- ja infektioriski. Näitä emme koskaan käytä kliinisessä ortopediassa.
Multipotentit kantasolut (MSC): Nämä toimivat aikuisen elimistön omana korjausjärjestelmänä. Ne voivat erilaistua tietyiksi kudoksiksi (luu, rusto, jänne). Niiden käyttö on potilaan omasta kudoksesta (autologisesti) kerättynä lääketieteellisesti kaikkein turvallisinta, eikä hylkimisreaktion riskiä ole.
Unipotentit kantasolut: Nämä kantasolut pystyvät muuttumaan vain yhdeksi solutyypiksi ja ovat sen vuoksi turvallisia. Näiden ryhmään voi laskea kuuluvaksi myös tietyt ”alkusolut” / esi-solut, joiden tehtävänä on muuttua vain esimerkiksi verisuonta rakentavaksi soluksi. Koska näiden muuntautumiskyky ja tietyissä soluissa myös jakaantumiskyky on rajoittunut, niin näiden solujen potentiaali jää myös multipotentteja kantasoluja matalammaksi.
Kantasolujen alkuperä ja niiden käsittelytapa määrittävät täysin niiden turvallisuuden:
Alkion kantasolut (ESC): Käyttöön liittyy ylittämättömiä eettisiä ongelmia sekä suuri riski hallitsemattomasta kasvusta (tuumoririski), minkä vuoksi niitä ei käytetä rutiininomaisissa kliinisissä hoidoissa.
Istukan ja napanuoran kantasolut (Allogeeniset siirteet): Vaikka napanuoran kudos on rikas kantasoluista, toiselta ihmiseltä (luovuttajalta) otettujen solujen käyttöön liittyy aina paitsi eettisiä kysymyksiä, myös lääketieteellisiä haasteita. Luovutettujen solujen laboratoriokäsittelyyn, säilytykseen ja siirtoihin liittyy infektio- ja hylkimisriskejä, minkä vuoksi ne vaativat erittäin raskasta lääketieteellistä säätelyä.
Aikuisen omat kantasolut (Autologinen siirto): Löytyvät potilaan omista kudoksista, kuten luuytimestä tai rasvasta. Niiden käyttö on eettisesti täysin ongelmatonta ja lääketieteellisesti kaikkein turvallisinta. Kun solut otetaan potilaan omasta kehosta ja palautetaan samaan kehoon, hylkimisreaktion tai vierasesineinfektion riskiä ei käytännössä ole.
MSC (Mesenchymal Stem/Stromal Cells): Mesenkymaaliset kantasolut. Yleistermi soluille, joita voidaan eristää useista eri aikuisen kudoksista.
BMSC / BMAC (Bone Marrow Aspirate Concentrate): Luuydinperäiset mesenkymaaliset kantasolut ja luuydinrikaste. Erinomainen lähde erityisesti luukudoksen (osteogeneesi) ja rustokudoksen (kondrogeneesi) korjaamisessa.
SVF (Stromal Vascular Fraction) / ADSC / AD-MSC: Rasvakudoksesta minimaalisella manipulaatiolla erotettu solurikkaan osan tiiviste (SVF(. Se on erinomainen lähde, sillä se sisältää moninkertaisen määrän MSC-soluja luuytimeen verrattuna, sekä voimakkaasti uudisverisuonitusta stimuloivia esisoluja. ADSC tarkoittaa rasvaperäistä kantasolua (Adipose tissue Derived Stem Cell) ja AD-MSC tarkoittaa rasvaperäistä MSC -kantasolua.
Luutohtoreilla noudatamme tiukasti Euroopan lääkeviraston (EMA) ja sen alaisen CAT-komitean säädöksiä. Käytämme ainoastaan ns. ”minimaalisesti manipuloituja soluja”.
Emme koskaan viljele tai manipuloi kantasoluja kemiallisesti laboratoriossa. Kun soluja viljellään laboratoriossa, niiden geneettinen epävakaus kasvaa ja riski solujen muuttumisesta pahanlaatuisiksi (maligni transformaatio) nousee. Tämän alueen tutkimus on vielä kesken. EMA/CAT on toisaalta myöntänyt jo joitakin myyntilupia lääkevalmisteille, joissa viljelyä tehdään hyvin tiukan sääntelyn alaisena. Nämä ATMP (Advanced Tissue Manipulated Product) -lääkkeet vaativat aina erillisen myyntiluvan ja tiukan prosessin läpikäymisen, että ne täyttävät EMA/CAT asettamat vaatimukset. Ortopedisessa käytössä ei tietääksemme Suomessa ole tätä kirjoittaessa ATMP-luokkaan kuuluvia lääkevalmisteita, mutta tätä seuraamme aktiivisesti.
Sen sijaan käyttämässämme menetelmässä solut otetaan potilaasta, eristetään steriilisti mekaanisin keinoin (ilman entsyymejä tai muuta vahvaa manipulaatiota) ja ruiskutetaan välittömästi takaisin vauriokohtaan saman toimenpiteen aikana. Soluseos ei välissä poistu toimenpidehuoneesta. Tämä protokolla on täysin luonnollinen, turvallinen ja EU:n tiukimpien säädösten mukainen täyttäen tärkeän ”minimaalisen manipulaation” vaatimuksen.
Toimintatapamme manipulaation suhteen on täysin sama kuin muilla EU:ssa edistyneitä hoitoja tarjoavilla klinikoilla EU:ssa.
Tämän perusteellisen palapelin rakentamisen lopputuloksena on syntynyt tarkka hoitoprotokolla, joka konkretisoituu parhaiten todellisen potilastapauksen kautta mikä käsitellään alempana.
Kantasoluhoidot eivät ole ”listatuotteita”, koska kyseessä on harvinainen hoitomuoto ja jokainen hoito on pitkälle yksilöllisesti mietitty indikaation ja monen muun asian osalta. Kun teimme ensimmäisen hoidon, oli ajatusmalli oli silloin se, että koska epäonnistumisen riski on niin suuri, niin tämä jäisi todennäköisesti kertaluontoiseksi hoitomuodoksi. Vain siinä tapauksessa, että ,vastoin odotuksia, hoito oikeasti toimisikin, tulisi harkintaan hoitomuodon käyttäminen jatkossa. Hinnat ovat siis aina tapauskohtaisia ja siitä sovitaan samassa yhteydessä kuin itse hoidosta päätetään. Kantasoluhoitojen tuominen tietääksemme ensimmäisenä suomalaisena ortopedisena klinikkana on vaatinut erittäin suuren työmäärän ja on suorasti ja epäsuorasti tullut myös erittäin kalliiksi., joten ilmaiseksi emme hoitoja kovin usein ainakaan voi tehdä. Kantasoluhoitoja tarjotaan pohjoismaissa ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ja käsitykseni mukaan kaikki noudattavat samalla tavalla EU:n EMA/CAT ohjeistuksia, mikä tarkoittaa sitä, että kantasolujen keräystapa voi poiketa vain tietyiltä osin, mutta lähtökohtaisesti periaate siinä on sama. Ortopedisissa indikaatioissa hinnat pyörivät pohjoismaisissa muissa klinikoissa karkeasti 7000-12000e hintaluokassa. Kallein hoito, mistä potilas on kertonut ja minkä tarjouspyynnön olen nähnyt, maksoi lähes 35 000 euroa. 10-30 000e välimaastossa olevia hintoja olen kuullut lukusia , silloin hoito on toteutettu Amerikoissa (joko USA:n tiukan sääntelyn alaisena tai tavallisemmin vailla sääntelyä Panamassa tai Mexicossa). Halvin hinta mihin olen törmännyt tuoreeltaan oli 5000 e ja kyseinen klinikka oli Liettuassa, protokolla jäi minulle avoimeksi. Mistään halvasta hoitomuodosta ei siis voida puhua. Mikäli hoitomuodosta tulee rutiininomaista niin, että niitä tehdään aivan säännöllisesti ja paljon, niin tulee se varmasti hintaan vaikuttamaan alentavasti kansainvälisestikin.
Aikaisemmin ei kansainvälisen kirjallisuuden mukaan vastaavaa toimenpidettä oltu tehty missään maailmassa. Tilanne oli samalla se, että nykylääketiede ei tiennyt parantavaa hoitoa ja pystyimme käytettävissä olevan tutkimusnäytön perusteella vakuuttumaan siitä, että suunnittelemamme hoito vaikutti turvalliselta. Lisäksi yli sadan tutkimuksen tiedot ja oppikirjatiedot yhdistämällä pystyimme päättelemään, että teoriassa käyttämämme soluseos pystyisi täyttämään kaikki kolme eri vauriotyyppiä vammassa. Vaatimuksena oli, että käyttämämme kantasolutyyppi pystyy muuntautumaan rustosoluiksi, luunmuodostajasoluiksi ja verisuonen rakennuksessa tarvittaviksi soluiksi. Tämä multipotentti kantasolutyyppi löytyikin ja siitä oli tehty laajasti jo tutkimuksia, jotka keskittyivät eri kehon alueeseen tai solun kykyyn korjata yksittäinen vaurio (jokainen näistä kolmesta vaaditusta). Ainoa uusi asia mitä teimme, oli se, että käytimme tätä kantasolutyyppiä vammaan sellaisella alueella, mitä ei oltu tutkittu tai ilmeisesti edes tehty aikaisemmin.
Kantasoluhoidon valtava potentiaali konkretisoituu parhaiten vaikeiden potilastapausten kautta. Vuoden 2024 alussa ortopedi Carl Lybäck tiiminsä kanssa toteutti uraauurtavan toimenpiteen ammattilaisvapaaottelija Aleksi Mäntykivelle.
Mäntykivi oli kärsinyt lähes 3 vuoden ajan kroonisesta, luutumattomasta kylkiluun tuplamurtumasta (pseudartroosi, missä toinen murtuma oli luun alueella ja toinen murtuma ruston alueella) sekä alueen subluksaatiosta, koska epätukeva murtumakappale muljui jatkuvasti aiheuttaen kipua ja epämukavaa oloa. Konservatiiviset hoidot oli kokeiltu tuloksetta. Koska vamma sijaitsi äärimmäisen riskialttiissa paikassa aivan sydänpussin ja rintaontelon (pleuran) läheisyydessä ja osin niihin arpeutuneena, perinteistä avokirurgiaa pidettiin liian epävarmana ja myös riskialttiina. Lisäksi potilaan suurin toive, päästä takaisin huippu-urheilun pariin, olisi ollut mennyttä, mikäli olisimme valinneet kirurgian. Tämä johtui siitä, että vamma oli niin lähellä rintalastaa ja olisi vaatinut myös rintalasta-solisluu nivelen jäykistämisen, mitä emme halunneet tehdä potilaan erityisten ja korkeiden urheilullisten vaatimusten vuoksi. Tilanne olisi ollut aivan toinen, jos murtuma olisi sijainnut keskemmällä luuta, tai ainakin kirurgista hoitoa olisi siinä tapauksessa voinut harkita vakavammin. Yksi hoitomuotoa ratkaissut tekijä oli myös se, että teräväpiirto-PDI:llä (ultraäänitekniikka ja tämän hetken tarkin tapa arvioida mikroverenkiertoa tämänlaisissa vammoissa) pystyimme näkemään, että vamma oli tuhonnut myös mikroverenkierron murtuma-alueiden ympäristöstä laajalta alueelta. Verenkierron toimivuus on edellytys paranemiselle kaikessa kudoksessa ja kirurgialla ei mikroverenkiertoa pystytä korjaamaan.
Päädyimme pitkän harkinnan ja valmistautumisen jälkeen käyttämään hoitona potilaan omia mesenkymaalisia kantasoluja (AD-MSC) yhdistettynä ACP-plasmaan. Tällä kombinaatiolla oli ainakin teoriassa kyky korjata kaikki kolme eri vauriotyyppiä. Seos koostui sadoista eri solutyypeistä, joista useat kymmenet olivat erityisen tärkeitä hoidon kannalta. Soluseoksen kerääminen tehtiin käyttämällä tutkittua menetelmää, että tietäisimme tarkasti, mitä kaikkea solucocktail sisältää ja että solut ovat elinvoimaisia. Käytännössä tämä toteutettiin ruiskuttamalla ensiksi Klein-tyyppistä puuduteliuosta, minkä rooli puudutuksen lisäksi oli vähentää alueen verenvuotoa ja helpottaa solujen irtoamista ilman merkittävää voimankäyttöä. Itse keräys toteutettiin tavallista rasvaimukanyyliä huomattavasti pienemmällä kanyylilla, minkä alipaineen määrää säädettiin täysin manuaalisesti, että solut eivät vaurioituisi. Aleksin kohdalla tämä vaihe oli erityisen työläs, koska hänen rasvaprosenttinsa oli äärimmäisen matala. Lopulta jouduimme keräämään soluja vatsan kummaltakin puolelta sekä kummastakin kyljestä, ennen kuin saimme riittävästi rasvaa talteen. Tavallisesti rasvan saa kerättyä ongelmitta vatsasta yhden tai kahden pienen 2-3mm pistoaukon kautta ja myös Aleksin kohdalla pärjäsimme kahdella pistoaukolla, jotka oli aseteltu niin, että niistä pääsee myös kylkiin tarvittaessa.
Rasva käsiteltiin standardoidun protokollan mukaisella tavalla käytämällä eri kokoisia ruiskuja, välikappaleita ym. Jokainen vaihe tehtiin manuaalisesti poislukien sentrifugointi, mikä tehtiin kaksi kertaa eri vaiheissa, jotta soluseos sisältäisi oikeat solutyypit. Verestä otettiin ACP talteen ja kantasoliuos sekä ACP sekoitettiin juuri ennen pistämistä, koska ACP:ssä olevat verihiutaleet muuttavat kantasoluseoksen biologisesti aktiiviseksi, mikä tarkoittaa haittapuolena sitä, että se rupeaa hyytymään myös nopeasti.
Ultraääniohjatulla täsmäinjektiolla solucocktail vietiin parissa minuutissa suoraan kaikkiin vauriokohtiin, niin että hyytymistä ei ehtinyt vielä tapahtua häiritsevästi. Pistoksessa käytetty pitkä neula näkyy hyvin ultraäänessä, mikä mahdollisti tarkan seoksen toimittamisen oikeisiin paikkoihin.
Toimenpiteen jälkeen Aleksi ilmoitti aluksi päivittäin ja myöhemmin viikoittain voinnistaan ja toipumisen tila tarkistettiin tiheästi. Käytännössä ainoat oireet, mitä hänelle toimenpiteestä tuli, oli hyvin pienet mustelmat rasvansiirron ottokohdassa ja pientä jomotusta. Jo 3 vrk kuluttua hän ihmetteli, miksi kipu tuntuu vähäisemmältä vaurio-alueella ja tämä selittynee sillä, että seos oli vahvasti anti-inflammatorinen, koska varsinaista parantumista ei näin nopeasti voinut tapahtua.
Tulokset olivat lääketieteellisesti poikkeukselliset: Kontrollikäynnillä tehdyssä teräväpiirto-PDI -ultraäänitutkimuksessa todettiin aiemmin täysin tuhoutuneen mikroverenkierron korjaantuneen täydellisesti. Lisäksi nähtiin sekä luun että ruston rakenteellinen korjaantuminen. Jo noin 4 viikon kohdalla aiemmin epätukeva kylkirusto/-luu -kappale oli tukevoitunut normaaliksi. Murtumakappaletta ei enää pystynyt sormilla liikuttelemaan, ja potilaan omin sanoin ”kylkiluun muljuaminen” oli loppunut.
Potilas palasi täysipainoiseen kamppailu-urheiluun ja ilmoitti 5,5 viikkoa toimenpiteestä urheilleensa 100 % teholla ilman kipuja ensimmäistä kertaa lähes 3 vuoteen. Noin kaksi kuukautta hoidosta hän kilpaili kansallisella huipputasolla ottaen vastaan kovia lyöntejä ja potkuja juuri hoidetulle alueelle – kovin mahdollinen testi hoidolle, mitä voi vaan kuvitella.
(Katso alta potilaan itsensä tekemä dokumentaatio hoitoprosessista. Lääketieteellinen ja tekninen osuus alkaa videon kohdasta 11:33. Potilaalta on kirjallinen lupa arkaluontoisen tiedon julkiseen käsittelyyn.)
Lue lisää tapauksesta mediassa: Iltalehti (27.4.2024): Vapaaottelija Aleksi Mäntykiven vaikea murtuma hoidettiin huippumodernilla kantasoluhoidolla (Artikkeli on tilaajille).
Katso alta potilaan itsensä VLOGiin tekemä dokumentaatio hoitoprosessista. Lääketieteellinen ja tekninen osuus alkaa videon kohdasta 11.33 usealla vamman taustaa, hoidon indikaatioita ja teknistä toteutusta sekä solubiologiaa selittävällä still-kuvalla.
Potilaalta on suullinen ja kirjallinen lupa käsitellä hänen hoitoansa missä tahansa yhteydessä julkisesti mukaan lukien arkaluontoiseksi luokitellut asiat. Olemme tästä Aleksille kiitollisia, koska tämän tyylinen kurkistus kulissien taakse kertoo rehellisesti asioista, tuoden aiheesta kiinnostuneille silmiä avaavaa näkökulmaa monelta eri kantilta.
Ymmärtääkseen kantasoluhoidon tehon, on ymmärrettävä kudosten biologiaa. Esimerkiksi rustokudos on luonnostaan avaskulaarista (sillä ei ole omaa verenkiertoa), eikä siinä ole imu- tai hermokudosta. Tämän vuoksi sen oma paranemiskyky on käytännössä olematon. Sama koskee alueita, joissa verenkierto on muuten heikko (kuten tietyt jalkaterän jänteet).
Käytämme tämän ratkaisemiseksi kahden edistyneen teknologian yhdistelmää, verestä ja rasvasta erikseen otetut soluseokset, joista tehdään lopullinen ”solucocktail”.
SVF (Stromal Vascular Fraction): Potilaan vatsan alueelta kerätään paikallispuudutuksessa rasvaa, joka käsitellään mekaanisesti (ilman entsyymejä) mikropilkotuksi kudokseksi. Tämä SVF ei ole pelkkää rasvaa, vaan kokonainen biologinen uusiutumisekologia. Se sisältää jopa 500-kertaisen määrän mesenkymaalisia kantasoluja (MSC) perinteiseen luuytimeen verrattuna, sekä verisuonten esisoluja ja makrofageja.
ACP (Autologous Conditioned Plasma): Potilaan omasta verestä eristetty plasma toimii biologisena ”rakennustelineenä” ja vapauttaa vauriokohtaan valtavan määrän kasvutekijöitä, jotka turboahtavat kantasolujen toiminnan.
Nykytiede on osoittanut yksiselitteisesti, että kantasolujen teho ei perustu pelkästään siihen, että ne itse fyysisesti muuttuisivat uudeksi kudokseksi. Ylivoimaisesti tärkein toimintatapa on parakriininen mekanismi. Injektoidut solut toimivat ”älykkäinä biologisina tehtaina”, jotka erittävät ympäristöönsä valtavan määrän signalointiaineita ja solunulkoisia vesikkeleitä (Extracellular Vesicles / eksosomit). Näiden viestien avulla ne ”käskyttävät” kehon omia vaurioituneita kudoksia korjaamaan itsensä.
Tämä johtaa massiiviseen uudisverisuonitukseen (neovaskularisaatio) ja kudoksen eksponentiaaliseen uusiutumiseen. Standardoiduissa laboratorio-olosuhteissa on havaittu, että ihmisen omasta rasvakudoksesta eristetyt kantasolut jakautuvat (tuplaantuvat) laboratorioympäristössä noin kahden vuorokauden välein. Jakaantumisnopeus ihmiskehossa on vaikeampi tutkia, mutta hoitoa suunniteltaessa on tärkeä huomioida, että kantasolujen keräystapa on sellainen, että sillä saadaan elinvoimaisia kantasoluja.
Luutohtorien käyttämä keräystapa tuottaa keskimäärin n. 160 miljoonaa kantasolua / seos. Pelkästään yhdessä millilitrassa niitä on lähes 50 miljoonaa.
Jakaantumisnopeuden voi havainnollistaa käyttämällä selvästi keskiarvoista määrää pienempää, 50 miljoonaa kantasolua, lähtöarvona. Tutkimusten mukaan tästä voi suoraan laskea, että kahden vuorokauden kohdalla kantasoluja on 100 miljoonaa, 4vrk kohdalla 200 miljoonaa, 6vrk kohdalla 400 miljoonaa, 8vrk kohdalla 800 miljoonaa ja 8 vuorokauden kohdalla 1.6 miljardia.
Laboratorio-olosuhteissa havaittu jakaantumiskyky havainnollistaa biologista potentiaalia, mutta ihmiskehossa todellinen jakaantumisnopeus riippuu voimakkaasti kudosympäristöstä, verenkierrrosta ja tulehdustilasta.
Tämä valtava fysiologisesti aktiivinen soluarmeija voi olla yksi selitys sille, miksi kantasolupohjaiset bio-ortopediset hoidot vaikuttavat tuottavan usein pysyvämpiä tuloksia kuin perinteiset kemialliset lääkeinjektiot (kuten kortisoni).
Kantasolu-, kantasolurikastettu rasvansiirto- ja SVF-hoitojen lisäksi osaamisemme kattaa laajan valikoiman muita regeneratiivisia hoitomuotoja. Hyödynnämme näitä sekä itsenäisinä hoitoina että kirurgisten toimenpiteiden tukihoitona tulosten maksimoimiseksi. Osa hoidoista on sellaisia, joita emme vielä ole ottanut valikoimiimme, koska seuraamme vielä tiedettä niihin liittyen. Tuomme tässä kuitenkin esille tämän hetken tavanomaisimmat Bio-ortopediset hoidot.
Kansankielessä usein ”vampyyrihoitona” tunnettu PRP on bio-ortopedian perusta. Eristämme potilaan omasta verestä verihiutaleita ja kasvutekijöitä, joita injektoimme vaurioituneisiin jänteisiin (esim. akilles, plantaarifaskiitti) tai niveliin luonnollisen paranemisprosessin käynnistämiseksi. Tiede PRP:n ympärillä vahvistuu jatkuvasti. Se tiedetään myös, että monissa ortopedisissa indikaatioissa onnistuneen hoidon saa parhaiten, kun käyttää vähävalkosoluista ja runsasverihiutaleista PRP:tä tai ACP:tä.
Pistoshoidoista ultraääniohjatusti voi lukea lisää täältä.
Eksosomit ovat kantasolujen erittämiä mikroskooppisia viestinviejiä, joilla on valtava regeneratiivinen potentiaali. Puhtaaksi eristettyjen eksosomivalmisteiden käyttö on Euroopassa lääkevirastojen toimesta vielä erittäin tiukasti säänneltyä (ATMP-lääkestatus). Käyttämämme mekaanisesti eristetty, tuore kantasolupohjainen seos sisältää kuitenkin luonnostaan fysiologisesti täydellisen ja turvallisen määrän näitä korjaavia eksosomeja.
Vaikeassa nivelrikossa kipu on usein peräisin rustonalaisen luun turvotuksesta (Bone Marrow Lesion / luuödeema). Tällöin pelkkä niveleen pistetty injektio ei riitä. Tutkimustulokset luun sisäisten pistosten suhteen nivelrikossa ovat erittäin lupaavia. Nämä kuuluvat erikoishoitoihin, joita käytetään erittäin tiukoilla kriteereillä joskus esimerkiksi veneluun kuoliossa (Muller-Weiss) tai muussa niveltä uhkaavassa luun kuoliotilanteessa. Hoito voidaan yhdistää myös kirurgiaan, missä pelkkien pienten porakanavien teko luukuolioalueen keskelle vähentää alueen painetta ja parantaa verenkiertoa.
Nuorilla potilailla esiintyvää luukuoliota (osteonekroosi esim. reisiluun tai telaluun alueella) hoidamme samalla dekompressiotekniikalla (Core Decompression). Poraamme vaurioalueen keskelle kanavia, mikä vapauttaa luunsisäisen paineen. Kun näihin kanaviin viedään bioaktiivista BMAC- kantasoluseosta (luuytimestä eristetty rikaste), pystymme usein pelastamaan nivelen. Teoriassa myös rasvaperäiset kantasoluseokset toimivat tässä yhtä hyvin, mutta EU:n säätelyviranomaisten näkemyksen mukaan siirretyillä kantasoluillä täytyy olla sama funktio niin ottopaikassa kuin kohteessakin. Luun sisäisissä ongelmissa BMAC täyttää tämän kriteerin ja se on monin kerroin biologisesti aktiivisempaa ja kantasolupitoista verrattuna perinteisiin luusiirteisiin.
Leikkaussalissa hyödynnämme biologisesti aktiivisia materiaaleja. Käytämme muun muassa elimistössä turvallisesti sulavia (bioabsorboituvia) ruuveja ja ankkureita sekä bioaktiivisia luusiirteitä, jotka stimuloivat potilaan omaa luutumisprosessia (osteokonduktio ja osteoinduktio). Luusiirteitä käytetään myös rutiininnomaisesti tietyissä leikkauksissa ja niiden teho perustuu myös kantasoluihin, vaikka kantasolumäärät ovat aivan merkittävästi pienemmät kuin kantasolurikastetussa seoksessa.
Lue lisää leikkaustekniikoista täältä.
Bio-ortopedian ei aina tarvitse tarkoittaa injektioita. Fokusoitu paineaaltohoito (ESWT) käyttää korkeaenergiaista ääniaaltoa (mekanotransduktio) stimuloimaan paikallisten kantasolujen aktivaatiota sekä mikroverenkierron uudismuodostusta täysin ihon läpi ilman neuloja.
Kansainvälinen tutkimusnäyttö mittaa onnistumista vakioiduilla pisteytyksillä, kuten VAS (kivun voimakkuus), AOFAS (nilkan toimintakyky), FAOS (potilaan kokema elämänlaatu) ja FADI (toiminnallinen haitta). Kantasoluhoitoja varten on aiemmin tarvinnut matkustaa pitkiä matkoja ja maksamaan niistä jopa kymmeniä tuhansia euroja. Monissa hoitopaikoissa on tarjonta epämääräistä eikä potilas välttämättä edes tiedä, mitä häneen on pistetty. Luutohtorit tuo kantasoluhoidot lähemmäksi suomalaisia -kuitenkin erikoishoitona, mitä emme joka vaivaan suosittele.
Kun edenneestä nivelrikosta kärsivään niveleen viedään kantasolurikas injektio, useissa seurantatutkimuksissa (mm. Arceri et al.) on havaittu tilastollisesti merkittävä parannus lähestulkoon kaikissa mittareissa. Parakriiniset viestit katkaisevat nivelessä jylläävän tuhoavan tulehdustilan, suojaavat olemassa olevia rustosoluja ja stimuloivat uuden tyypin II kollageenin tuotantoa, palauttaen nivelen toimintakykyä.
Omakudosperäisiä kantasoluhoitoja on tutkittu myös muiden jalkojen nivelten nivelrikossa ja tulokset ovat lupaavia. Varsinkin isovarpaan tyvinivelen kohdalla on tehty paljon tutkimuksia bio-ortopedian eri keinoista rustovaurioiden ja nivelrikon korjaamiseksi myös yhdistettynä kirurgiaan (joko rustovauriota korjaavaan tai luun suuntaa muuttavan kirurgian kanssa).
Toisin kuin yleisessä nivelrikossa, OCD on tarkkarajainen ruston ja sen alaisen luun vaurio. Kansainvälinen tutkimusnäyttö (mm. Kim et al.) osoittaa vakuuttavasti, että kun vaurio korjataan tähystysleikkauksella (mikrofrakturointi) ja niveleen injektoidaan kantasoluseos, tulokset ovat ylivoimaisia pelkkään leikkaukseen verrattuna. Kontrollitähystyksissä on todettu, että kantasolulisäys tuottaa tasaisempaa ja kestävämpää uutta hyaliiniruston kaltaista kudosta.
Kroonisissa jänneongelmissa kantasolut ja pistettävän seoksen muut solutyypit herättävät jänteen omat uinuvat kantasolut (HTSC/HTPC) toimintaan. Ne muuttavat alueen makrofagit kudosta tuhoavasta M1-vaiheesta korjaavaan M2-vaiheeseen. Tämä laukaisee uudisverisuonituksen ja palauttaa arpeutuneen jännekalvon takaisin joustavaksi.
Jalkapohjan rasvapatja voi surkastua vamman, toistuvan ylikuormituksen tai kortisonipistosten seurauksena. Perinteisessä rasvansiirrossa tulokset vaihtelevat suuresti (siirteen säilyvyys vain 25–80 %), mutta kantasolurikastettu rasvansiirto / kantaluhoidot ovat ratkaissut tämän. Esimerkiksi SVF-seoksessa on mukana lukuisien regeneratiivisten solujen lisäksi soluväliainetta (ECM), joka antaa mekaanista tukea. Solut luovat siirteeseen uuden verenkierron, minkä ansiosta siirretyt rasvasolut selviytyvät, kiinnittyvät ja paksuntavat surkastuneen rasvapatjan, jopa pysyvästi.
Aivan kuten Aleksi Mäntykiven tapauksessa, kantasolupohjaiset hoidot ovat osoittautuneet erinomaisiksi vaihtoehdoiksi luutumatta jääneissä vaikeissa murtumissa (kuten Jonesin murtumat ja veneluun rasitusmurtumat), joissa alueen luonnollinen verenkierto on heikko. Käytännön työssä tälle on kuitenkin harvoin tarve, koska fokusoitu ESWT on hoitona käytännössä ratkaissut tämän ongelman. Suurienerginen F-ESWT ei kuitenkaan sovellu annettavaksi esimerkiksi kylkiluihin tai selän hermojen lähistöllä.
Yllä mainitut vaivat kuuluvat kaikki myös kirurgisen hoidon valikoimaamme ja tehokkainta hoitoa mietittäessä kirurgiaa mietitään usein vaihtoehtona silloin kun perinteiset konservatiiviset keinot ei enää toimi. Jalkakirurgiset toimenpiteet -osiosta voit käydä lukemassa niistä.
Arvostetuin riippumaton lääketieteellinen katsaus, Cochrane-instituutti (Whittle SL et al., 2025), vahvisti kantasoluinjektioiden tehon polven nivelrikon hoidossa (tilastollisesti merkittävä parannus kivunlievityksessä ja toimintakyvyssä verrattuna lumepistokseen, ilman vakavia haittavaikutuksia). Tiedetään myös, että polven nivelkapseliin kiinnittynyt Hoffan rasva sisältää luonnostaan kantasoluja, joiden toimintaa kantasolurikkaalla injektiolla voidaan ”ladata” uudelleen. Hoffan rasvaa muistuttava rasvakertymä löytyy kaikista nivelistä ja sen tehtävänä on toimia nivelen ”huoltojoukkona” ja siinäkin parakriininen mekanismi on vahvasti toiminnan takana.
Myös alaselkäkipujen, välilevyrappeumien ja fasettinivelten nivelrikon osalta kantasolututkimusten tulokset ovat erittäin lupaavia. Huomautus: Luutohtoreilla olemme erikoistuneet raajojen kirurgiaan, emmekä hoida alaselän ongelmia kantasoluin.
Mitä bio-ortopedinen hoito maksaa? Kantasolu- ja SVF-hoidot ovat lääketieteen ehdotonta huippua, eivätkä ne kuulu vielä perinteisen terveydenhuollon rutiinitoimenpiteisiin. Tästä syystä niille ei ole olemassa yksittäistä, kiinteää listahintaa.
Jokainen bio-ortopedinen hoito suunnitellaan täysin yksilöllisesti. Kustannukset riippuvat vaurion laajuudesta, hoidettavasta nivelestä tai jänteestä, sekä siitä, millainen biologinen solucocktail (esim. SVF, BMAC tai ACP/PRP) on juuri sinun vaivaasi optimaalisin.
Miten etenemme? Varaamalla ajan bio-ortopediaan perehtyneelle erikoislääkärillemme, teemme tilanteestasi tarkan arvion. Erittäin usein käy niin, että vaativan oloinen luutumaton murtuma tai jännevaiva pystytäänkin hoitamaan huomattavasti edullisemmalla ja täysin ei-kajoavalla menetelmällä, kuten [fokusoidulla huippuenergia-paineaaltohoidolla (F-ESWT)].
Mikäli vaivasi kuitenkin vaatii ja soveltuu kantasoluhoitoon (täyttäen myös EU-lainsäädännön kriteerit), lääkärimme pystyy laskemaan sinulle nopeasti tarkan, sitovan ja ilman piilokuluja olevan hinnan toimenpiteelle. Tavoitteenamme on aina löytää fysiologisesti ja taloudellisesti järkevin reitti takaisin kivuttomaan liikkeeseen. Ota rohkeasti yhteyttä! Tavoitat meidät helpoiten sähköpostilla osoitteesta info@jalkakirurgi.fi ja mikäli haluat tiedustella vaivasi soveltuvuudesta hoitoon ja sen myötä myös hintaa, niin perehdymme ensiksi tapaukseesi riittävän huolellisesti ja mikäli kyseessä on indikaatiot kantasoluhoidolle, niin voimme usein etänä jo kertoa hinnan
Hoito on erittäin turvallista. Koska käytämme ainoastaan potilaan omia (autologisia) soluja, hylkimisreaktion riskiä ei ole. Toisin kuin laboratoriossa pitkään viljellyt tai kemiallisesti manipuloidut solut, meidän käyttämämme minimaalisesti manipuloidut mesenkymaaliset kantasolut (MSC) eivät tutkitusti muodosta kasvaimia. Noudatamme tiukasti Euroopan lääkeviraston turvallisuusohjeita.
Ei vaadi nukutusta. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa (erikoisliuos, mikä vähentää myös verenvuotoa ja helpottaa solujen irtoamista), joten se on potilaalle lähes kivuton. Oikean kohdan löytäminen varmistetaan huipputarkalla ultraäänellä. Pientä jomotusta tai mustelmia voi esiintyä toimenpiteen jälkeisinä päivinä, varsinkin rasvanottokohdassa, tämä on täysin normaalia.
Ei sovi. Kantasoluhoitoa ei koskaan käytetä ensisijaisena hoitona. Sitä harkitaan vasta, kun vaiva on pitkittynyt, kudos on vaurioitunut pysyvästi ja konservatiiviset hoidot (lepo, fysioterapia, paineaaltohoito) eivät ole auttaneet, tai kun avoleikkauksen riskit ovat liian suuret. Erikoislääkäri arvioi aina ensin soveltuvuutesi hoitoon.
Kantasoluhoidot ovat uusi hoitokeino ja niitä annettaessa on huomioitava lukuisia eri asioita aina sääntelystä siihen, että hoito on varmasti potilaalle turvallinen. Suuret lääkäriasemaketjut painottavat yleensä toimintaansa massatuotteisiin, kun taas pienemmät erikoisklinikat herkemmin erikoistuvat hyvin pitkälle tietyn ongelman hoidossa.
Kantasoluhoidon toteuttaminen vaatii tekijältä lisäksi laajaa osaamista niin kirurgiasta, ultraäänen käytöstä, pistoshoidoista ja teoriasta. Kantasoluhoitoja ei voi aloittaa ihan tuosta noin vaan se vaatii erittäin pitkän prosessin, millä varmistetaan että korkeat standardit toteutuvat hoidon joka osa-alueella.
PRP- ja ACP-hoidot perustuvat potilaan omasta verestä eroteltuihin verihiutaleisiin ja kasvutekijöihin. Niiden tavoitteena on vähentää tulehdusta ja aktivoida kudosten luonnollista paranemisprosessia.
Kantasolupohjaisissa hoidoissa (kuten SVF-, ADSC- tai BMAC-hoidot) mukana on lisäksi mesenkymaalisia kantasoluja sekä muita regeneratiivisia soluja, joilla voi olla laajempi biologinen vaikutus kudosten uusiutumiseen, mikroverenkierron parantamiseen ja tulehdusreaktion säätelyyn.
Kaikki biologiset hoidot eivät kuitenkaan sovi kaikkiin vaivoihin. Monissa ortopedisissa ongelmissa PRP- tai ACP-hoito voi olla ensisijainen vaihtoehto ennen kantasolupohjaisia hoitoja.
Luutohtoreilla käytetään ainoastaan potilaan omia soluja (autologinen hoito). Soluja kerätään yleensä rasvakudoksesta tai luuytimestä ja ne palautetaan samaan potilaaseen saman toimenpiteen aikana.
Emme käytä luovutettuja alkio-, napanuora- tai istukkaperäisiä soluja ortopedisissa hoidoissa.
Joissakin tilanteissa biologinen hoito voi vähentää leikkaustarvetta tai siirtää kirurgian tarvetta myöhemmäksi. Tämä riippuu kuitenkin täysin vaurion tyypistä, vaikeusasteesta ja potilaan tavoitteista.
Esimerkiksi tietyissä rustovaurioissa, luutumattomissa murtumissa ja jännevammoissa biologiset hoidot voivat joskus tarjota vaihtoehdon tilanteissa, joissa perinteinen kirurgia olisi riskialtis tai epävarma.
Kaikkia vammoja ei kuitenkaan voida hoitaa kantasoluilla, eikä biologinen hoito korvaa tarpeellista kirurgiaa silloin, kun rakenteellinen ongelma vaatii leikkaushoitoa.
Biologisten hoitojen vaikutus alkaa yleensä asteittain. Osa potilaista kokee oireiden lievittymistä jo ensimmäisten viikkojen aikana, mutta kudosten biologinen paraneminen tapahtuu hitaasti.
Lopullisen hoitovasteen arviointi tehdään usein vasta useiden kuukausien kuluttua. Paranemisen nopeuteen vaikuttavat esimerkiksi:
Tutkimuksissa osa potilaista on saanut pitkäkestoisen avun oireisiin, mutta vaikutuksen kesto vaihtelee huomattavasti yksilöllisesti.
Tulokseen vaikuttavat muun muassa:
Nykyisen tutkimusnäytön perusteella biologiset hoidot voivat joissakin tilanteissa tuottaa pitkäkestoisempia tuloksia kuin pelkät tulehdusta hillitsevät injektiot.
Kyllä. Suomessa voidaan käyttää potilaan omia minimaalisesti manipuloituja soluja lääketieteellisesti perustelluissa tilanteissa EU:n ja Suomen sääntelyn mukaisesti. Hoidossa tulee huomioida myös kantasolujen keräystapa, kantasolujen tyyppi ja kohdekudoksen tyyppi ja sijainti vaikka käytetään omasta kudoksesta kerättyjä kantasoluja. Tämä viimeisin EMA:n CAT-viraston vaatimus oli EU-sääntelyä selvästi aiemmasta linjasta tiukempaan suuntaan sääntelyä vievä muutos ja se astui voimaan kesällä 2024.
Toimintaa ohjaavat muun muassa:
Laboratoriossa viljellyt tai voimakkaasti manipuloidut solut kuuluvat huomattavasti tiukemman sääntelyn piiriin ja on täysin luvanvaraista.
Kantasoluhoidot ovat nopeasti kehittyvä lääketieteen alue, jossa käytetään hyvin erilaisia menetelmiä, soluja ja käsittelytekniikoita.
Sama sana “kantasoluhoito” voi tarkoittaa täysin eri asioita:
Lisäksi osa klinikoista markkinoi hoitoja hyvin aggressiivisesti ilman riittävää tutkimusnäyttöä. Tämän vuoksi potilaan on tärkeää selvittää tarkasti:
Minimaalinen manipulaatio tarkoittaa, että soluja ei kasvateta laboratoriossa eikä niiden biologisia ominaisuuksia muuteta merkittävästi (esimerkiksi kemiallisesti).
Luutohtoreilla solut:
Tämä eroaa olennaisesti laboratoriossa viljellyistä soluista, jotka kuuluvat huomattavasti tiukemman lääkesääntelyn piiriin.
Biologisia hoitoja tutkitaan aktiivisesti esimerkiksi:
Kaikki vaivat eivät kuitenkaan sovellu biologisiin hoitoihin, joihin myös kantasoluhoidot kuuluvat, eikä hoitoa käytetä rutiininomaisesti. Kuten sivuillamme esille tuotu esimerkkitapaus osoittaa, niin tarkkaan harkittuna kantasoluhoidot voivat olla erinomainen hoito jopa vaivaan, mihin nykylääketiede ei muuten tunne parantavaa hoito.
Potilastapaus on esitelty videon kera täällä: https://www.jalkakirurgi.fi/palvelut/kantasoluhoidot/
Tutkimusnäyttö lisääntyy nopeasti erityisesti nivelrikon, rustovaurioiden ja tiettyjen jännevammojen hoidossa.
Osassa käyttöaiheista tutkimustulokset ovat lupaavia, mutta monissa tilanteissa pitkäaikaisnäyttö on edelleen rajallista (ei siis tiedetä varmuudella vielä kuinka pitkäaikaisia tulokset ovat). Tämän vuoksi biologisia hoitoja arvioidaan tapauskohtaisesti eikä niitä voida vielä pitää kaikkialla vakiintuneina rutiinihoitoina.
Fokusoitu ESWT (Focused Shockwave Therapy (ei siis ”tavallinen” shockwave tai paineaaltohoito, vaan n, 500 x suurempitehoisia impulsseja tuottava lääketieteellinen hoitolaitteisto) stimuloi kudosten paranemista mekaanisen (esim, elektromagneettisesti) energia-aallon avulla ilman injektioita tai viiltoja.
Fokusoidun paineaaltohoidon yksi tärkeimmistä vaikutusmekanismeista on sen kantasoluja stimuloiva vaikutus, minkä myötä mm. kantasolujen jakaantumisnopeus ja toiminta tehostuu.
Teoriatasolla suurienergisen fokusoidun shockwave (ESWT) -hoidon yhdistäminen ultraääniohjatusti pistämällä toteutettuun kantasoluhoitoon on erittäin potentti hoito. Myös ESWT toteutetaan aina ultraääniohjatusti, joten vahvat impulssit voidaan ohjata täsmällisesti haluttuun kohteeseen. Tästä aiheesta ei vielä ole kunnollista tieteellistä tutkimusta, mutta Luutohtorit harkitsee tutkimustyön aloittamista aiheesta, koska teoreettisesti nämä hoidot yhdistämällä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi nilkka- tai rannemurtuman luutuminen erittäin nopeassa ajassa. Mikäli pystyttäisiin puolittamaan murtuman luutumisaika, niin voisi tällä olla aivan merkittävä kansanterveydellinen, taloudellinen ja inhimillinen vaikutus ihmiskunnassa. On kuitenkin hyvä huomata, että vaikka tämä on teoreettisesti laskien mahdollista, niin se ei tarkoita sitä, että hoito käytännössä käyttäytyy samalla tavalla.
Fokusoidusta paineaaltohoidosta ja sen eroista ”tavalliseen” shockwave/paineaaltohoitoon voi lukea lisää kattavasta artikkelista täältä: https://www.jalkakirurgi.fi/palvelut/fokusoitu-eswt-paineaaltohoito/
Kantasoluhoidoissa, tuki- ja liikuntaelimien ongelmissa, taas käytetään potilaan omia soluja ja biologisia kasvutekijöitä. Kantasoluhoidot ovat vilkkaan tutkimuksen alainen bio-ortopedinen hoitomuoto ja vaikka tulokset ovat erittäin lupaavia monessakin vaivassa, niin tarvitaan vielä paljon tutkimuksia ennen kuin tiedetään monia asioita täydellä varmuudella. Kantasoluhoitojen turvallisuus, silloin kun hoito toteutetaan ”minimaalisen manipulaation periaatteella” käyttäen potilaan omia rasvasta kerättyjä kantasoluja ja muita soluryhmiä, vaikuttaa tutkimusnäytön mukaan hyvältä. Aiheesta on lukuisia tutkimuksia eikä vakavia komplikaatioita ole raportoitu tällä menetelmällä ollenkaan.
Tämä ei koske kantasoluhoitoja, joissa käytetään vieraasta kudoksesta (sikiö- tai napanuoraperäiset) olevia tai manipuloituja (esim. kemiallisesti) kantasoluja. Myös kantasolujen laboratorioviljely tekee hoidosta riskialttiimpaa. Turvallisuuden lisäksi myös eettiset kysymykset ovat hankalia näissä hoidoissa. Näistä syistä tätä kantasoluhoidon muotoa ei käytetä Suomessa tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien hoitamiseksi.
Monissa rasitusmurtumissa ja luutumattomissa murtumissa suurienerginen fokusoitu ESWT on tutkimusnäytön mukaisesti nykyään ensisijainen hoitovaihtoehto ennen biologisia hoitoja tai kirurgiaa.
Kantasoluhoidot muilla aloilla on sitten taas aivan oma kategoriansa, mitä emme tässä käsittele.
Klinikkamme toiminta ja tässä artikkelissa esitetyt lääketieteelliset faktat pohjautuvat mm. seuraaviin vahvistettuihin, vertaisarvioituihin kansainvälisiin tutkimuksiin:
Whittle SL et al., Stem cell injections for osteoarthritis of the knee, 2025: Cochrane Database of Systematic Reviews / Issue 4, Art. No.: CD013342.
Lu J et al., Intraarticular injection of the stromal vascular fraction for the treatment of knee osteoarthritis a prospective randomized controlled clinical trial, 2025: Scientific Reports / 15:28109.
Totlis T et al., A modified technique for mechanical isolation of stromal vascular fraction yields increased final product volume and high viable nucleated cells count, 2025: Journal of Experimental Orthopaedics / 12:e70378.
Liebmann K et al., Plantar Fasciitis Pathophysiology and the Potential Role of Mesenchymal Stem Cell-Derived Extracellular Vesicles as Therapy, 2025: Biomedicines / 13(7):1528.
Neubauer M et al., Isolation and Cultivation of Adipose-Derived Mesenchymal Stem Cells Originating from the Infrapatellar Fat Pad Differentiated with Blood Products: Method and Protocol, 2023: Methods and Protocols / 6(1):3.
Freitag J et al., Effect of autologous adipose-derived mesenchymal stem cell therapy in the treatment of an osteochondral lesion of the ankle, 2020: BMJ Case Reports / 13:e234595.
Kim YS et al., Additional mesenchymal stem cell injection improves the outcomes of marrow stimulation combined with supramalleolar osteotomy in varus ankle osteoarthritis: short-term clinical results with second-look arthroscopic evaluation, 2016: Journal of Experimental Orthopaedics / 3:12.
Kim YS et al., Injection of mesenchymal stem cells as a supplementary strategy of marrow stimulation improves cartilage regeneration after lateral sliding calcaneal osteotomy for varus ankle osteoarthritis: clinical and second-look arthroscopic results, 2016: Arthroscopy / 32(5):878-889.
Kim YS et al., Does an injection of a stromal vascular fraction containing adipose-derived mesenchymal stem cells influence the outcomes of marrow stimulation in osteochondral lesions of the talus? A clinical and magnetic resonance imaging study, 2014: The American Journal of Sports Medicine / 42(10):2424-2434.
Kim YS et al., Clinical outcomes of mesenchymal stem cell injection with arthroscopic treatment in older patients with osteochondral lesions of the talus, 2013: The American Journal of Sports Medicine / 41(5):1090-1099.
Shimozono Y et al., Arthroscopic debridement and autologous micronized adipose tissue injection in the treatment of advanced-stage posttraumatic osteoarthritis of the ankle, 2021: Cartilage / 13(1_suppl):1337S-1343S.
D’Ambrosi R et al., Autologous microfractured and purified adipose tissue for arthroscopic management of osteochondral lesions of the talus, 2018: Journal of Visualized Experiments / (135):56395.
Natali S et al., The use of intra-articular injection of autologous micro-fragmented adipose tissue as pain treatment for ankle osteoarthritis: a prospective not randomized clinical study, 2021: International Orthopaedics / 45(9):2239-2244.
Ng A et al., Biologics in the Treatment of Plantar Fasciitis, 2021: Clinics in Podiatric Medicine and Surgery / 38(2):245-259.
Werber B, Amniotic Tissues for the Treatment of Chronic Plantar Fasciosis and Achilles Tendinosis, 2015: Journal of Sports Medicine / 2015:219896.
Gelberman RH et al., Effect of adipose-derived stromal cells and BMP12 on intrasynovial tendon repair: A biomechanical, biochemical, and proteomics study, 2016: Journal of Orthopaedic Research / 34(4):630-640.
Gelberman RH et al., Combined Administration of ASCs and BMP-12 Promotes an M2 Macrophage Phenotype and Enhances Tendon Healing, 2017: Clinical Orthopaedics and Related Research / 475(9):2318-2331.
Shen H et al., The effect of mesenchymal stromal cell sheets on the inflammatory stage of flexor tendon healing, 2016: Stem Cell Research & Therapy / 7(1):144.
Citeroni MR et al., In Vitro Innovation of Tendon Tissue Engineering Strategies, 2020: International Journal of Molecular Sciences / 21(18):6726.
Perucca Orfei C et al., Human Tendon Stem/Progenitor Cell Features and Functionality Are Highly Influenced by in vitro Culture Conditions, 2021: Frontiers in Bioengineering and Biotechnology / 9:711964.
Lui PP, Identity of tendon stem cells–how much do we know?, 2013: Journal of Cellular and Molecular Medicine / 17(1):55-64.