Sivustoamme uudistetaan parhaillaan. Artikkelimme ovat kuitenkin luettavissa, samoin lisäämme säännöllisesti tietoa muista palveluista. Kysy sillä aikaa hoidosta: info@jalkakirurgi.fi



Fokusoitu suurienerginen shockwave paineaaltohoito
(F-ESWT)

 

Solutason paranemisesta kliinisiin huipputuloksiin

Satoja kertoja ”perinteistä” shockwave -hoitoa tehokkaampi lääketieteellinen hoitomuoto, mikä vaatii laaja-alaisen osaamisen hyvien tulosten saamiseksi (patofysiologia, solubiologia, kirurgisen anatomian ymmärtäminen, ultraääni ja läpivalo, bio-fysiikka, kliininen kokemus) 

Kirjoittaja: Carl Lybäck, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, urheilu- ja jalkakirurgi

Tiivistelmä fokusoidusta shockwave -hoidosta (F-ESWT)

Sisällysluettelo

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, jalkakirurgi Carl Lybäck

Carl Lybäck, Ortopedi, urheilu- ja jalkakirurgi

Historiaa & Fokusoitu shockwave vs. "tavallinen" paineaaltohoito

Fokusoitu paineaaltohoito (F-ESWT) on yksi modernin ortopedian ja urheilulääketieteen kiehtovimmista ja tutkituimmista ei-kajoavista hoitomuodoista. Vaikka kansainväliset urheilulääketieteen huippuklinikat valjastivat tämän teknologian käyttöönsä jo 1900-luvun lopulla, on se Suomessa edelleen huonosti tunnettu. Hoitomuotoa ei juuri opeteta lääkärien peruskoulutuksessa, minkä vuoksi moni kollega tietää hoidon olemassaolosta vain pintapuolisesti.

Munuaiskivien murskauksesta regeneratiiviseen ortopediaan

Alun perin urologiassa munuaiskivien murskaamiseen kehitetty iskuaaltohoito (ESWL) on vuosikymmenten lääketieteellisen tutkimustiedon (EBM) myötä valjastettu tuki- ja liikuntaelimistön hoitoon. Erityisesti jalkaterän, nilkan ja säären alueen vaikeat kiputilat, luutumishäiriöt sekä krooniset jännesairaudet reagoivat hoitoon erinomaisesti.

Tämä artikkeli avaa fokusoidun shockwave-hoidon solutason toimintamekanismit ja käy läpi tieteelliseen näyttöön perustuvat hoitoaiheet. Vaikka olemme alaraajoihin erikoistunut klinikka, tarjoamme suurienergistä hoitoa luutumattomiin murtumiin ja kalkinmurskaukseen rutiininomaisesti myös yläraajojen alueella.

Fokusoitu vai radiaalinen shockwave?

Suomessa on laajasti tarjolla kuntoutusalan peruskoulutukseen kuuluvaa radiaalista shockwave-hoitoa (R-ESWT tai RSW), joka on monelle tuttua fysioterapiaklinikoilta. Fokusoitua suurienergistä paineaaltohoitoa ei tule sekoittaa tähän perinteiseen, mekaaniseen tärinään perustuvaan radiaaliseen hoitoon, eikä myöskään matalatehoiseen ultraääneen (LITUS-hoito).

Kummallekin hoitomuodolle on omat käyttöaiheensa, mutta niiden toimintaperiaate on täysin erilainen. Radiaalinen shockwave perustuu pintakudosten mekaaniseen värähtelyyn, jolloin sen vaikutus ja energiateho jäävät puhtaasti pinnallisiksi.

Fokusoitu ESWT-laite sen sijaan keskittää (fokusoi) paineaallon syvälle kudokseen – suoraan vaurioituneen jänteen ytimeen tai murtumalinjaan. Fokusoitu hoito on ainoa menetelmä, jolla pystytään lääketieteellisesti tarjoamaan todellista korkeaenergistä ESWT-hoitoa (energian tiheys ylittää kliinisesti määritellyn suurienergisen rajan >0.29 mJ/mm²).

Laitteistot

Erikoislääkäri Carl Lybäck pitelee fokusoidun shockwave-laitteen (Storz Duolith F-ESWT) hoitopäätä ultraääniohjatun paineaaltohoidon suunnittelua varten.
Fokusoitu shockwave (F-ESWT) -laitteistomme ja sen anatominen ohjauskartta. Laadukas F-ESWT -laitteisto sekä vaadittava hyvätasoinen ultraääni ovat kallis investointi. Tämä selittänee osin hoitojen harvinaisuuden Suomessa. Laitteistot eroavat merkittävästi radiaalisessa paineaaltohoidosa käytettävistä laitteista, mitkä perustuvat tärinään. Fokusoiduissa laitteissa mekanismi on joko elektrohydraulinen, elektromagneettinen tai piezoelektrinen.

Tiedettä ja teoriaa: Radiaalisen ja fokusoidun hoidon erot

OminaisuusFokusoitu suurienerginen hoito (F-ESWT)Radiaalinen ”tavallinen” paineaalto (R-ESWT)
Energian keskitysKohdistuu kapeaan ja tarkkaan (n. 1–6 mm) alueeseen kerralla ja hoidon aikana jatkuvasti hienosäädetään kohdetta niin, että koko alue tulee katetuksi.Leviää viuhkamaisesti ja laajasti iholta sivuille ja alaspäin.
MaksimipaineKorkea (jopa 100 MPa). Saavutetaan vasta syvällä kohdekudoksessa. Vain aito, fysiikassa määritelty shockwave-aalto kykenee tähän.Matala (n. 0,11–1 MPa). Maksimipaine on heti anturin kärjessä iholla, mistä teho putoaa erittäin nopeasti alaspäin mentäessä.
LäpäisykykyErinomainen. Tunkeutuu jopa 10–15 cm syvyyteen kudoksiin ja luihin säilyttäen maksimaalisen paineen suoraan kohteessa.Pinnallinen. Energia vaimenee nopeasti. Jonkin verran värinää voi tuntua 2–3 cm syvyydessä, mutta teho on vain murto-osa fokusoidusta.
TarkkuusVaatii aina tarkan 3-ulotteisen paikantamisen diagnostisella ultraäänellä tai röntgenläpivalaisulla.Ei vaadi ultraääniohjausta, koska mekaaninen värinä leviää kudoksessa laajalle alueelle.
Teho ja säätöTeho (EFD 0,03–0,55 mJ/mm²) ja syvyys (2–15 cm) ovat tarkasti säädettävissä. Energia ohittaa ihon aiheuttamatta pintakipua.Ei muodosta fysikaalista iskuaaltoa (shockwave). Toimii radiaalisen paineaallon periaatteella. Tehoa säädetään BAR-yksiköillä (n. 1–5 BAR) ja se ilmenee tärinänä. Syvyyttä ei voi määrittää.
ToimintatapaSähkömagneettinen, pietsosähköinen (piezoelektrinen) tai elektrohydraulinen impulssi.Mekaaninen tärinä, joka tuotetaan putkessa edestakaisin liikkuvan metallikuulan (pneumaattisen projektion) avulla.
HoitokerratMääritetään tapauskohtaisesti: Jänteet ja jännekalvot yleensä 3 kertaa. Rasitusmurtumat ja simppelimmät murtumat 3–4 kertaa. Vaativat kuten sääri-, vene- ja reisiluu & luutumattomat leikkaustapaukset (non-union) usein 5 kertaa. Tietyt poikkeukset 1-2 hoitokertaa.Yleensä 3–6 kertaa (tai enemmän, jopa 12-15). Matalamman energiatason ja pinnallisen mekaanisen vasteen vuoksi vaatii usein pitkiä ja toistuvia hoitosarjoja.

Fokusoidun ja radiaalisen paineaaltohoidon fysikaaliset erot määrittävät niiden hoitokohteet. Fokusoitu ESWT-hoito on välttämätön, kun halutaan vaikuttaa pintakudoksia syvemmällä oleviin rakenteisiin, kuten jänteiden ytimiin, luunödeemaan tai murtumalinjoihin. Tehoerot solutasolla ovat huomattavat. Vaikka radiaalisella laitteella on omat tutkimuksissa osoitetut indikaationsa pintakudosten hoidossa, ne toimivat täysin päinvastaisella periaatteella kuin aito suurienerginen shockwave-hoito.

Diagnostinen ultraäänikuva luun murtumasta, jossa teräväpiirto-PDI-kuvantaminen näyttää murtumalinjan ympärillä olevan mikroverenkierron ennen fokusoitua ESWT-hoitoa.
Ultraäänikuva murtumasta. Käytämme rutiinisti ultraääntä fokusoidun ESWT-hoidon yhteydessä. Ultraäänen tärkein rooli on eri suunnista suunnistaa 3-ulotteisesti niin, että F- ESWT-hoidon impulssit varmasti osuvat oikeaan kohteeseen. Murtumien hoito on tavallisimpia syitä F-ESWT-hoidolle ja murtumat näkyvät yleensä hyvin nykyaikaisilla, tarkoilla ultraäänilaitteilla. Hoito vaikuttaa myös hoitoalueen mikroverenkiertoon (kuvassa luiden välissä ja päällä) sitä parantaen merkittävästi. Hyvä tai edes riittävä verenkierto on kaiken paranemisen elinehto. Mikroverenkierto ja vammojen yhteydessä syntyneet vauriot siihen on aihe, mitä on paremmin ymmärretty vasta modernien mikroverenkiertoa kuvantavien tekniikoiden myötä (kuten teräväpiirto-PDI, mitä käytämme klinikallamme rutiinisti).

Fokusoidun ESWT:n käyttöaiheita muilla erikoisaloilla

Urologia – Ensimmäinen lääketieteellinen hoitoindikaatio (v. 1981–1982)

Fokusoitua suurienergistä paineaaltohoitoa on käytetty Suomessa urologisiin indikaatioihin jo yli 35 vuoden ajan. Virtsateiden ja munuaisten kivien murskauksessa (ESWL) hoitoa tarjoaa rutiininomaisesti myös julkinen terveydenhuolto, mutta laitteisto poikkeaa pehmytkudosten hoitoon tarkoitetuista laitteista, vaikka taustalla oleva fysiikka onkin sama.Julkisella sektorilla (kuten HUS-alueella) en jalkakirurgina osaa varmuudella sanoa käytetäänkö fokusoitua ESWT-hoitoa urologisiin pehmytkudosvaivoihin, ja suomalaisten hoitosuositusten hitaan päivittymisen vuoksi tietoa hoidon tehosta voi olla vaikea löytää virallisista oppaista. Kyseessä on kuitenkin vahvasti näyttöön perustuva lääketieteellinen hoitomuoto (EBM).

Urologian dosentti Martti Ala-Opas nostaa laajassa katsausartikkelissaan esille, että fokusoitu shockwave on tieteelliseen näyttöön perustuvaa, tehokasta hoitoa erektiohäiriöön sekä Peyronien sairauteen (lue dosentti Ala-Oppaan Lääkärilehden artikkeli tästä). Suomessa hoito on kuitenkin niin harvinaista, että jopa yksityissektorin urologit ovat lainanneet klinikkamme fokusoitua laitteistoa potilaidensa hoitoon.

Peyronien sairaus muistuttaa patofysiologialtaan (fibromatoosi) läheisesti ortopediasta tuttua Ledderhosenin tautia (jalkapohjan fibromatoosi) sekä käsikirurgista Dupuytrenin kontraktuuraa.

Ledderhosenin taudissa jalkapohjan kantakalvoon (plantaarifaskia) muodostuu kivuliaita, uusiutumisherkkiä kyhmyjä. Kirurgia on pitkään ollut ensisijainen ratkaisu, mikä johtaa valitettavan usein toistuviin leikkauskierteisiin.

Vaikka kirjallisuus aiheesta on sairauden harvinaisuuden vuoksi vielä rajallista, kansainväliset tutkimukset osoittavat F-ESWT-hoidon olevan erinomainen, ei-kajoava vaihtoehto. Hoidolla voidaan lievittää jalkapohjan sidekudoskyhmyjen aiheuttamaa kipua tehokkaasti, parantaa jo kertaalleen leikatun jalan tilannetta ja mahdollisesti jopa pysäyttää sairauden eteneminen ilman kirurgian riskejä.

Käsikirurgia ja sidekudosmuutokset

Käden kämmenpuolella ilmentyvä Dupuytrenin kontraktuura muodostaa Ledderhosenin ja Peyronien sairauksien kanssa ”sisarussairauksien” joukon. Solutasolla ja biologisessa mekanismissa kyse on täysin samankaltaisesta prosessista: kalvorakenteisiin muodostuu kovaa, toimintakykyä rajoittavaa ja kivuliasta arpikudosta.

Dupuytrenin kontraktuuran hoidossa laajojen tutkimusten yhteenveto osoittaa, että fokusoitu shockwave -hoito tehoaa tehokkaasti sekä kipuun että sormien liikerajoituksiin. Monet tutkijat suosittelevatkin F-ESWT-hoitoa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi ennen kajoavia toimenpiteitä. Suurin hyöty potilaalle on raskaiden ja riskialttiiden kirurgisten avoleikkausten välttäminen tai siirtäminen merkittävästi eteenpäin.

Kardiologia ja verisuonikirurgia (CSWT ja IVL)

Kardiologiassa fokusoitua iskuaaltohoitoa käytetään iskeemisten sydänsairauksien (kuten sydäninfarktin jälkeisen sydämen vajaatoiminnan) hoitoon termillä CSWT (Cardiac Shock Wave Treatment). Hoito annetaan kehon ulkopuolelta, ja se perustuu täysin samaan solutason mekanismiin kuin Luutohtoreiden murtumahoidot. Kardiologit ohjaavat aallot ultraäänellä ja EKG-synkronoinnilla tarkasti sydänlihakseen.

Tri Graber tutkimusryhmineen teki aiheesta kattavan katsauksen ja tutkimuksen (tutustu Tri Gabelin tutkimukseen tästä), jossa tuodaan erinomaisesti esille fokusoidun shockwave ESWT -hoidon solutason mekanismit, kasvutekijöiden vapautuminen sekä uudisverisuonitus (neovaskularisaatio) perusteluina hoidon vaikuttavuudelle iskeemisissä sydänsairauksissa ja vajaatoiminnassa.

Kun fokusoitua paineaaltoa käytetään suoraan verisuonen sisällä kovan kalkin murtamiseen, puhutaan IVL-hoidosta (Intravascular Lithotripsy). Siinä hoitopää uitetaan katetrilla suonen sisään (esim. sepelvaltimoon tai alaraajojen valtimoihin) läpivalaisuröntgenin ohjaamana:
    • Ennen IVL-teknologiaa erittäin kovat valtimokalkkeumat johtivat usein raskaaseen avosydän- tai ohitusleikkaukseen.
  • Nykyään tukokset voidaan monessa tapauksessa hoitaa minimaalisen kajoavasti suonen sisäisellä shockwave-hoidolla, mikä pienentää potilaan komplikaatioriskejä radikaalisti.

Samalla periaatteella verisuonikirurgit tai toimenpideradiologit voivat toteuttaa kalkin murskaamisen IVL-menetelmällä jossakin muussa valtimossa kuin sepelvaltimossa. IVL/ESWT-toimenpiteisiin liittyy merkittävästi avokirurgiaa pienemmät riskit, minkä vuoksi fokusoitu shockwave-hoito on osoittanut paikkansa myös näillä aloilla.

Muut lääketieteen alat ja terminologian viidakko

Lääketieteen eri aloilla (kuten gastrokirurgiassa kroonisen haimatulehduksen ja sappikivien hoidossa) fokusoidun ESWT:n toimintaperiaate on aina sama: aalloilla halutaan joko murskata mekaanisesti jotakin (kalkki, kivet) tai aktivoida kudoksen biologinen regeneraatio (kasvutekijät, kantasolut, mikroverenkierto).

Fokusoitu ESWT ei ole kaikkien vaivojen ihmehoito, vaan sillä on oma selkiytynyt toimintapansa, minkä vuoksi sitä pystytään tietyntyylisissä ongelmissa käyttämään hyväksi erikoisalaan katsomatta. Alalla käytettävä terminologia on kuitenkin kuluttajalle ja tutkimuksia lukevalle petollista. Virallisessa tiedekirjallisuudessa termit shockwave, paineaaltohoito ja iskuaaltohoito (sekä lyhenteet ESWT, fESWT, FSW, F-ESWT, CSWT, IVL) viittaavat kansainvälisten ohjeistusten mukaan nimenomaan fokusoituun teknologiaan.

Terminologian sisäistäminen ei. tule helpommaksi sen myötä, että tiedemaailmassakin törmää jatkuvasti tutkimuksiin, joissa pintakudosten mekaaniseen tärinään perustuvasta radiaalisesta hoidosta (ns. tavanomainen ”shockwave”) käytetään virheellisesti termejä ESWT, shockwave tai paineaaltohoito.

Toinen tavanomainen väärinkäsitystä aiheuttava asia on se, että joskus tieteessä ja melko usein markkinoinnissa radiaalista hoitoa kutsutaan harhaanjohtavasti ”Low-Energy ESWT” -hoidoksi, vaikka kyseinen termi kuuluu virallisesti aivan eri hoitomuodolle eli fokusoidulle teknologialle.

Tutkimustuloksia ja hoitoja vertailtaessa onkin kriittistä tarkistaa kaksi asiaa: onko kyseessä aito fokusoitu hoito ja mikä on käytetty energiamäärä. Mikäli energian määrää / tehoa ei ole ilmoitettu ”mJ / mm2” muodossa ( Teho tai EFD – Energy Flux Density), niin on se yleensä jo suora merkki siitä, että kyseessä on radiaalinen hoitomuoto.

Monessa indikaatiossa suuremman energian on osoitettu olevan ratkaiseva tekijä hoitotulosten kannalta. Mikäli iho< tai aivan pinnallisia kudoksia halutaan hoitaa, niin voi radiaalinen muoto olla jopa järkevämpi, koska se leviää niin laajalle ja vapauttaa suurimman energian jo laitteen kärjestä.

Maailman johtavan iskuaaltohoidon kattojärjestön, ISMST:n (International Society for Medical Shockwave Treatment), viralliset suositukset jaottelevat fokusoidun ESWT-hoidon tehotasot (energian tiheys eli EFD) seuraaviin alueisiin:

    • Matalaenerginen hoito (Low-Energy ESWT): EFD on alle 0,08 mJ/mm².
    • Keskitehoinen hoito (Medium-Energy ESWT): EFD asettuu välille 0,08–0,28 mJ/mm². ISMST:n ohjeistuksen mukaan matala- ja keskitehoista fokusoitua hoitoa käytetään tyypillisesti jännevaivojen (tendinopatiat) hoitoon stimuloimaan kudoksen paranemista.
  • Suurienerginen hoito (High-Energy ESWT): Teho on yli 0,29 mJ/mm² jatkuen aina laitteistomme tarjoamaan 0,55-0-60 mJ/mm² huipputehoon asti. Kansainvälisen konsensuksen mukaan tämä korkea tehoalue on parhaimmillaan nimenomaan vaikeiden kalkkeumien, luutumattomien murtumien sekä muiden luuston sairauksien hoitoon. Juuri tästä suurienergisestä hoidosta puhumme tässä artikkelissa pääosin, koska pienienergistä (< 0.08 mJ/mm2) hoitoa emme käytä juuri ollenkaan, koska myös jännerakenteet hyötyvät sitä suuremmasta tehosta.
Raja-arvojen määrittelyissä esiintyy tiedemaailmassa toisinaan pientä vaihtelua tutkimuksesta riippuen, mutta ISMST:n luokitus on alan tunnustetuin standardi. Klinikallamme käytettävä suurienerginen fokusoitu hoito tuottaa moninkertaisen tehon radiaalisen laitteen pintatärinään verrattuna, ja energia vapautuu turvallisesti vasta syvällä kohdekudoksessa vaurioittamatta ihoa. Energian suuruuden on hyvin monessa tutkimuksessa osoitettu korreloivan suoraan hoidon tehokkuuden kanssa.

Erityisesti low-energy vs. high-energy -asetelmilla tehdyissä vertailevissa tutkimuksissa on havaittu, että suuri teho yhdistetään merkittävästi parempiin ja pysyvämpiin kliinisiin hoitotuloksiin – vaikka kummassakin tapauksessa kyseessä olisi aito fokusoitu tekniikka. Tällä tavalla (low vs high) tehtyjä tutkimuksia on paljon ja tärkeintä on ymmärtää, että siinä tutkitaan kahta fokusoitua hoitomuotoa keskenään ellei kyseessä ole metologinen virhe, mistä aiemmin kirjoittimme, ja Low-energyllä viitataankin radiaaliseen hoitoon

Se, mikä on kullekin yksittäiselle indikaation osalta se kaikkein optimaalisin teho, tarkentunee tulevien vuosien ja vuosikymmenien lääketieteellisen tutkimuksen myötä. Siihen asti hyvänä perussääntönä (tutkimusnäyttöön perustuen) voidaan pitää sitä, että mitä enemmän energiaa kohdekudokseen saadaan ajettua, sitä parempi on biologinen korjausvaste.

Suomalaiset Käypä hoito -suositukset ja tiedon sekaannus

Suomessa lääketieteellisiä hoitosuosituksia määrittää Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -suositukset. Aivan kuten kansainvälisessä kirjallisuudessa ajoittain ja tavallisesti markkinoinnissa, myös kotimaisissa suosituksissa eri hoitomuotojen sekoittaminen toisiinsa johtaa valitettavasti helposti harhaanjohtaviin johtopäätöksiin.Annan tästä yhden esimerkin: Vuonna 2022 päivitetyssä olkapään jännevaivoista (kiertäjäkalvosinsairaudet) kertovassa Käypä Hoito suosituksessa koneellisten hoitojen tehoa arvioitiin kalkkiperäisissä ja ei-kalkkiperäisissä vaivoissa.

Suosituksen pääsanomaksi oli asetettu vahvin mahdollinen näyttöaste (A): Fysikaalisista laitehoidoista ei ole hyötyä kiertäjäkalvosinsairauksissa A. Tuon pääotsikon alla ESWT-hoito kirjattiin seuraavasti: ”Suurienergiaisen sokkiaaltoterapian (ESWT) vaikutukset ovat vähäisiä kiertäjäkalvosimen tendinopatiassa, olipa jänteessä kalkkeutumia tai ei”.

Tämän A-tason hoitokiellon tärkeimpänä lähdeviitteenä käytettiin laajaa Cochrane-katsausta (Surace et al. 2020), jonka loppuyhteenvedossa todettiin shockwave-hoidosta olevan kliinisesti vain vähän hyötyä. Kun katsauksen taustalla olevaa dataa ja taulukoita analysoi tarkemmin, paljastuu suosituksesta kuitenkin vakava metodologinen sekaannus, mitä ilmeisemmin ei ole Käypä Hoito suositusta tehdessä huomioitu.:

  • Katsauksessa (Cochrane) vertailtiin ESWT-tutkimuksia lumehoitoon. Mukaan valituista laadukkaista tutkimuksista 5/6 osoitti fokusoidun ESWT-hoidon olevan lumehoitoa merkittävästi tehokkaampaa kiertäjäkalvosinoireyhtymän hoidossa.
  • Ainoa tutkimus (1/6), joka ei havainnut hyötyä – mutta jolle katsauksessa annettiin suuri 28 % vaikutusvalta – ei todellisuudessa käyttänyt suurienergistä ESWT-hoitoa ollenkaan. Lisäksi siinä käytetty impulssimäärä oli alle puolet siitä, mitä kansainväliset protokollat ja Luutohtoreiden hoitomallit vaativat (1500 vs. 3500 impulssia per hoitokerta).

Saman Cochrane-katsauksen toinen osatyö käsitteli kalkkiperäisten kiertäjäkalvosintulehdusten hoitoa nimenomaan suurienergisellä fokusoidulla ESWT-hoidolla (0.44 mJ/mm²). Kyseisessä tutkimuksessa lumeryhmän potilaista yksikään ei saanut apua, kun taas aito F-ESWT auttoi potilaita erinomaisesti.Tutkimuksen virallinen päätelmä oli suora: ”Conclusion: ESWT in calcific tendinitis of the shoulder is very effective. It does not have significant side effects at an energy level of E=0.44 mJ/mm², which can therefore be recommended.”

Käypä hoito -suosituksen ehdoton A-tason linjaus siitä, ettei laitehoidoista ole hyötyä, perustuu fokusoidun ESWT:n osalta suoraan sekaannukseen matala- ja suurienergisen hoitotekniikan välillä. Koska aitoa suurienergistä fokusoitua laitteistoa ei Suomessa ole julkisella sektorilla ollut tarjolla pehmytkudosindikaatioihin, on ymmärrettävää, että tällaisia tulkintavirheitä syntyy. Myös se, että kirjallisuudessa sekaannuksia tapahtuu muutenkin tämän tästä, ohjaa helposti myös muita tutkijoita harhaan.

Potilaiden kannalta tilanne on kuitenkin ikävä. Erittäin tehokas, ei-kajoava hoitomuoto on suosituksissa sivuutettu, mikä on käytännössä voinut johtaa siihen, että potilaita on ohjattu kirurgiseen leikkaukseen tilanteissa, joissa vaiva olisi voitu hoitaa turvallisesti ja tehokkaasti konservatiivisesti suurienergisellä shockwave -hoidolla..

Miten fokusoitu shockwave / ESWT hoito toimii? Biologia ja solutason mekanismit

Fokusoitu ESWT-hoito ei ole vain oireita peittävä kivunlievitys, vaan puhtaasti regeneratiivinen eli kudosta biologisesti uudistava hoitomuoto. Se voidaankin luokitella moderniin lääketieteeseen ja bio-ortopedisiin hoitomuotoihin. Hoidon biologinen toiminta perustuu mechanotransduktioon – prosessiin, jossa laitteen tuottamat voimakkaat akustiset impulssit muuttuvat solun sisäisiksi biologisiksi ja biokemiallisiksi signaaleiksi (Viganò et al. 2016; Cao et al. 2024).

Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan (mm. Cheng & Wang 2015; Cao et al. 2024) fokusoitu suurienerginen hoito vaikuttaa kohdekudokseen neljän toisistaan eroavan, toisiaan seuraavan vaiheen kautta:

  1. Fysikaalinen vaihe: Akustinen paineaalto aiheuttaa kudoksessa voimakkaan mekaanisen iskun. Tämä siirtää suuren energialatauksen suoraan soluihin ja soluväliaineeseen aiheuttaen niissä hallittua mikrotason taipumista, painetta ja jännitystä (Ogden et al. 2001).
  2. Fysikaalis-kemiallinen vaihe: Mekaaninen isku stimuloi soluja vapauttamaan tärkeitä biomolekyylejä, kuten adenosiinitrifosfaattia (ATP). Tämä biokemiallinen aktivaatio käynnistää solun sisällä kriittisiä signalointireittejä, kuten ERK- ja TLR3-reitit, jotka ohjaavat kudoksen puolustus- ja korjausmekanismeja (Holfeld et al. 2016).
  3. Kemiallinen vaihe: Paineaalto muokkaa solukalvon ionikanavien läpäisevyyttä ja toimintaa. Tämän seurauksena solu säätelee muun muassa sisäistä kalsiumtasoaan, mikä toimii laukaisimena useille solutason korjausprosesseille (Frairia & Berta 2011).
  4. Biologinen vaihe: Tässä lopullisessa vaiheessa havaitaan varsinaiset kliiniset ja terapeuttiset vasteet. Solut alkavat tuottaa typpioksidia (NO) ja kasvutekijöitä, mikä johtaa uuden verisuonituksen syntymiseen (neovaskularisaatio), kroonisen tulehduksen vähenemiseen sekä hermoston, luun ja pehmytkudoksen aktiiviseen uusiutumiseen (Wang et al. 2013; Cao et al. 2024).

Tämän monivaiheisen ketjureaktion ansiosta esimerkiksi pitkittynyt plantaarifaskiitti, kroonistunut akillesjänteen kipu tai huonosti luutuva säären rasitusmurtuma saadaan aktivoitua takaisin paranemistilaan, kun elimistön omat biologiset korjausmekanismit käynnistyvät uudelleen.

Fokusoitu ESWT hoito käynnistää kudoksessa monivaiheisen biologisen ketjureaktion, joka muuttaa kroonisen kiputilan aktiiviseksi paranemisprosessiksi

  • Uudissuonittuminen ja verenkierto (Neovaskularisaatio): F-ESWT stimuloi typpioksidin (NO) synteesiä sekä verisuonten endoteelikasvutekijän (VEGF) ja PCNA-proteiinin tuotantoa erityisesti jänne-luu-liitoksissa. Tämä parantaa kriittisesti alueen verenkiertoa ja hapensaantia (Wang et al., 2003; Cernat et al., 2021)
  • .
  • Jänteen uudelleenmuotoilu (Tenogeneesi): Kroonisessa tendinopatiassa (kuten akillesjänteessä, tibialis posterior -jänteessä, peroneusjänteissä) ja jännekalvojen ongelmissa (kuten plantaarifaskiitissa) jänteen kollageenisäikeet ovat epäjärjestyksessä. Hoito aktivoi tenosyyttejä, lisää proteiinisynteesiä ja edistää tyypin I kollageenin sekä glykosaminoglykaanien muodostumista. Tämä ”uudelleenkouluttaa” jänteen palautumaan vahvaksi ja elastiseksi (Notarnicola et al., 2012; Bosch et al., 2007; Chen et al., 2004).
  •  
  • Kasvutekijöiden ja entsyymien aktivointi: Fokusoitu iskuaaltohoito lisää kudosta korjaavien tekijöiden (TGF-β1 ja IGF-1) sekä soluväliainetta muokkaavien entsyymien (MMP-2, MMP-9) ja interleukiinien (IL-6, IL-8) pitoisuutta, mikä on edellytys hallitulle paranemiselle (Wang et al., 2002; Waugh et al., 2015).
  •  
  • Luun muodostuminen (Osteogeneesi): Luun vaurioissa laitteiston tuottama paineaalto aiheuttaa mikrotason kavitaatiota, joka stimuloi osteoblasteja (luuta muodostavia soluja) ja edistää kantasolujen (osteoprogenitorit) erilaistumista. Samalla vapautuu luun morfogeneettisiä proteiineja (BMP-2 ja BMP-7), jotka käynnistävät pysähtyneen luutumisen (Kertzman et al., 2017; Wang et al., 2002). Tähän perustuu fokusoidun hoitomuodon hyvä teho luutumattomissa murtumissa ja rasitusmurtumissa.
  •  
  • Pitkäaikainen kivunlievitys (Analgesia): Vaikutus perustuu kipuhermopäätteiden (C-säikeet) hyperstimulaatioon (Gate-control -teoria), paikallisten kipua estävien aineiden lisääntymiseen sekä P-substanssin tyhjenemiseen hermopäätteistä (Wess, 2008; Saggini et al., 2015; d’Agostino et al., 2015).
  •  
  • Kalsifikaatioiden hajottaminen: Kalkkeutuneessa tendinopatiassa korkeaenerginen fokusoitu aalto aiheuttaa mekaanista hajotusta kalkkikertymiin, jolloin elimistön on helpompi absorboida ne pois, palauttaen jänteen normaalin liukuvuuden (Helfenstein & Kuenzler, 2013; Peters et al., 2004).
  •  
  • Kroonisen tulehduksen kääntäminen: F-ESWT paineaalto muuttaa makrofagien (syöjäsolujen) toiminnan tulehdusta ylläpitävästä M1-tyypistä kudosta korjaavaan M2-tyyppiin. Tämä on ratkaisevaa tiloissa, joissa paraneminen on pysähtynyt ”hylkimisvaiheeseen” (Cao et al., 2024).
  •  
  • Hermoston suojaus ja spastisuus: Hoito edistää hermoston palautumista vähentämällä oksidatiivista stressiä ja apoptoosia (solukuolemaa) Wnt/β-catenin -reitin kautta. Lihastasolla se rikkoo aktiinin ja myosiinin välisiä kytköksiä, mikä vähentää fibroosia ja lihasjäykkyyttä (Kang et al., 2017; Martinez et al., 2020; Cao et al., 2024).
Ultraääni on pakollinen työkalu F-ESWT -hoitoja annettaessa syvempiin kudoksiin. Rasitusmurtumat ja jännerakenteet vaativat millimetritarkkuutta lähes tulkoon. Ohi menevä impulssi ei auta.
Hyvä ultraäänilaite on tarpeen fokusoitua shockwave -hoitoa annettaessa. Ilman sitä on mahdoton tietää minne impulssit menevät. Impulssien päästyä kohteeseen, aiheutuu soluissa monivaiheinen reaktio. Tämä reaktio johtaa kudosten uusiutumiseen ja kivun lievittymiseen. Tämä regeneratiivinen ja monimutkainen prosessi on avainasemassa F-ESWT -hoitojen hyvissä tuloksissa.

Luun rasitusmurtumat ja luutumattomat murtumat (nonunion) ja fokusoitu shockwave hoito

Rasitusmurtumat ovat fokusoidun shockwaven alkuperäinen ja vahvimmin tutkittu ortopedinen käyttöaihe. Jo vuosikymmeniä sitten urologian puolella ihmeteltiin miksi potilailla keneltä on munuaiskivet murskattu fokusoidulla ESWT-hoidolla (ESWL -nimeä käytetään urologiasa, mutta mekanismi on täysin sama), on niin usein lantiossa tai nikamissa nähtävissä reilua uudisluun muodostusta.

Tämä käynnisti lisätutkimukset, joita on tähän päivään mennessä tullut jo niin paljon, että tämä hoito fokusoidussa muodossa on erittäin käypää hoitoa luutumattomien (non-union) tai huonosti luutuvien murtumien hoidossa. 

Seuraavat rasitusmurtumat ovat varsinkin urheilijoiden riesa. Erityisesti ”korkean riskin” rasitusmurtumat (kuten sääriluun varren etuosa, reisiluun kaulan ”tensio”-puoli, jalan veneluu ja 5. metatarsaali) paranevat usein hitaasti tai vaativat leikkauksen, mikä ei aina edes riitä.

 

Fokusoitu ESWT-hoito kykenee lyhentämään luutumisaikaa merkittävästi ja palauttamaan urheilijan nopeammin kentälle. Aihetta on tutkinut useampikin tutkimusryhmä, mm. Leal et al. (2015). He osoittivat katsauksessaan, että juuri fokusoitu hoitomuoto stimuloi uudisluun muodostumista ja on erittäin tehokas ja turvallinen vaihtoehto rasitusmurtumien hoidossa myös huippu-urheilijoilla.

Tämän saman olemme todenneet käytännön työssä usean vuoden kokemuksella. Ottaessamme fokusoidun laitteiston käyttöön 2010 -luvun loppupuolella, muuttui haastavien rasitusmurtumien hoito täysin. Kirurgian määrä romahti, koska F-ESWT-hoito on hoitanut suuren osan niistä murtumista, joissa aiemmin käytimme rutiinisti kirurgiaa. 

Tämä tarkoittaa sitä, että urheilijoiden RTP (Return-To-Play) on lyhentynyt eli urheilijat pääsevät takaisin tositoimiin aikaisempaa nopeammin. 

Tämä vaatii kuitenkin hoidon oikea-aikaisen aloittamisen.  Hoitoprotokollat vaihtelevat myös luusta toiseen: Sääriluun diafyysissä tai pirsteleisissa murtumissa suosittelemme viittä hoitokertaa kun taas II jalkapöydänluun varrren rasitusmurtumassa riittää kolme hoitokertaa. 

saariluun tibia rasitusmurtuma mri lyback 1
Sääriluun luutumaton (nonunion) ja pirstaloitunut, duplex -tyylinen rasitusmurtuma. Hoidettiin fokusoidulla suurienergisellä ESWT:llä -paineaaltohoidolla. Hoitokertoja oli 5 ja joka kerta varmistettiin ultraäänellä impulssien kohde niin, että murtumaa lähestyttiin varmuudella joka suunnasta. 3kk kohdalla kontrollikuva näytti täysin parantuneen sääriluun ja urheilija palasi juoksun pariin.

Sesamoidiitti, sesam-luiden rasitusmurtumat sekä verenkiertohäiriöt. Onko fokusoidulla shockwave-hoidolla roolia?

Fokusoitu shockwave on osoittautunut erittäin tehokkaaksi myös isovarpaan alla sijaitsevien jänneluiden tulehdusten eli sesamoidiitin sekä näiden pienten luiden huonosti paranevien murtumien hoidossa. Myös sesam-luiden osteonekroosissa, varsinkin alkuvaiheessa, F-ESWT -hoidolla on merkittävä rooli. Erityistapauksissa voidaan muita bio-ortopedisia hoitoja yhdistää F-ESWT -hoitoon. Hoito voidaan myös yhdistää kirurgiaan (leikkauksen jälkeen, toipumisen aikana annettu eswt hoito), mikä on perusteltua varsinkin vaikeissa verenkiertohäiriöissä. 

Sesamluiden alue on anatomisesti ja verenkiertonsa vuoksi erittäin haastava. Fokusoidun hoitomuodossa paineaallon stimuloima uudissuonittuminen voikin olla ratkaisevassa roolissa paranemisen suhteen, varsinkin silloin kun muutenkin heikko verenkierto on entisestään huonontunut. F-ESWT tuo usein ratkaisun jopa pitkään kestäneissä ja leikkausta vaativissa tapauksissa (Saxena et al., 2018; Taki et al., 2007).

Luutumishäiriöt ja valenivelet (Nonunion) - Alkuperäinen fokusoidun paineaaltohoidon ortopedinen käyttöindikaatio.

Jos murtuma (esim. sääri- tai pohjeluun murtuma) ei luudu yli 3-6 kuukauden kuluessa, syntyy valenivel (non-union). Mikäli murtuma on edelleen 9 kuukauden kohdalla luutumatta, niin puhutaan luutumattomasta murtumasta (non-union).

Kansainvälisesti monessa maassa pidetään non-unionin rajana 6kk aikaa, mutta Suomessa ja Yhdysvalloissa ollaan optimistisempia luun paranemisen suhteen. Toisaalta myös meillä non-union -diagnoosi täyttyy mikäli murtuman luutuminen ei etene ollenkaan 3:n ja 6:n kuukauden välillä, vaikka aikaa olisi mennyt ”vasta” puoli vuotta.

Tämä luokittelu on omasta mielestäni järkevä ja käytännön työssä huonon paranemisennusteen luissa hoito aloitetaan niin kunnallisella kuin yksityisellä puolella usein selvästi ennen virallisen non-union -ajan täyttymistä. Tämä toteutuu tyypillisimmin silloin, jos leikattu murtuma tai luudutettu nivel (esim. nilkan nivelrikon tai isovarpaan nivelrikon vuoksi) eivät rupea luutumaan. 

Fokusoitu ESWT hoito on ollut mukana monissa tutkimuksissa ja sen tehosta non-unionien hoidossa on julkaistu lukuisia tieteellisiä tutkimuksia. 

Tutkimusten tulokset ovat hoidon tehon osalta erinomaisia ja usein hoidon teho on aivan yhtä hyvä kuin hyvin leikatuissa (luusiirteellä tai ilman) murtumissa. Suurin ero on se, että fokusoituun hoitoon ei liity komplikaatioita kun taas non-unionien kirurgiassa komplikaatiot ovat verrattain tavallisia (pinnallisia tai syviä tulehduksia, haavanparanemisongelmia, luutumattomuus, leikkausmateriaaleihin -kuten levyyn- liittyvä myöhempi haitta). 

Aiheesta olevia tutkimuksia on lukuisia, joista nostan yhden, Silvia R. ja kumppaneiden tekemän tutkimuksen vuodelta 2023, esimerkiksi:

Tavallisen, joko rasitusmurtumana tai tapaturman seurauksena syntyneen 5. jalkapöydänluun Jonesin murtuman hoidosta on tehty useita hyviä tutkimuksia, Tämä  tutkimus keskittyi nimenomaan 5. jalkapöydänluun rasitusmurtumien hoitoon ja potilaat arvottiin hoidettavaksi joko kirurgisesti (luun sisäisellä tukevalla ruuvilla) tai fokusoidulla suurienergisellä (0.21mJ/mm2) ESWT:llä.  Potilaat olivat kaikki jalkapalloilijoita ja paranemistulokset (paluu lajin pariin, hoidon teho kipuun luun paraneminen jne.) olivat kummassakin ryhmässä yhtä hyvät. Kummassakin ryhmässä yli 90% murtumista luutui, mitä pidetään yleisesti hyvänä tuloksena. 

Tutkimuksen pääsanoma oli, että fokusoidulla suurienergisellä hoitomuodolla saavutetaan samat hoitotulokset kuin nykyaikaisella kirurgialla, mutta hoitoon ei liity mustelmaa suurempia komplikaatioita, mitkä ovat 5. jalkapöydän luun rasitusmurtumien (/ Jonesin murtuman) leikkaushoidossa tavallisia (pintahermon vaurio, tulehdus, ruuvin ärsytys ihon alla). 

Rasitusmurtumien tavoin on oma kokemuksemme luutumattomien murtumien hoidosta tätä tutkimusta vastaava: Lähes kaikki non-unionit hoituvat nykyään fokusoidulla, suurienergisellä paineaaltohoidolla yhtä hyvin kuin leikkaushoidolla. Käytännön työssä tämä on näyttäytynyt niin, että nykyään klinikallamme ei leikata rasitusmurtumia tai non-unioneita juuri ollenkaan.

Murtumakirurgiaan kuuluu oleellisena osana suurehko (useita prosentteja) riski sille, että murtuma ei luudu vaikka leikkaus olisi suoritettu hyvin. Myös sellaiset murtumat, mitkä ovat alunperin vaatineet leikkaushoitoa esimerkiksi murtuman huonon asennon vuoksi, soveltuvat usein hyvin hoidettavaksi fokusoidulla ESWT:llä mikäli murtuma ei luudu leikkauksen myötä.

Klinikallamme on kokemusta laaja-alaisesti tämänlaisten, leikattujen murtumien non-unionien hoitamisesta F-ESWT:llä. Murtumien lisäksi sama pätee luudutusleikkauksiin, joissa ei saavuteta luutumista. Yksi esimerkki oli vaativa ja laaja nilkan ja jalkapöydän luudutusleikkaus, missä luudutettiin samanaikaisesti kolme tärkeätä jalan niveltä kerrallaan (triple-deesi). 9 kuukauden seurannassa luudutetuista nivelistä vain yksi kolmesta luutui ja paranemisennuste oli tässä vaiheessa käytännössä 0%. Normaalitapauksessa nämä leikataan uudestaan käyttäen laajoja luusiirteitä, mutta päädyimme kokeilemaan suurienergistä fokusoitua hoitolaitettamme, mikä oli klinikallamme silloin ollut vasta hetken käytössä. Yllätykseksemme kummatkin luutumatta jääneistä nivelistä luutuivat hoidon avulla ja potilas vältti tämän ansiosta laajan uusintaleikkauksen sekä hyvin pitkän ja hankalan toipumisjakson. 

Fokusoidun, suurienergisen paineaaltohoidon käyttöönotto julkisella sektorilla luutumattomien murtumien hoitoon olisi sekä yksilötasolla että kansanterveydellisesti (myös taloudellisesti) hyvin merkittävä ja kannattava ratkaisu. Pelkkä laitteiston hankkiminen ei kuitenkaan yksin riitä. Sen lisäksi vaaditaan perusteellista koulutusta sekä fokusoidusta ESWT:stä että ultraäänen käytöstä tähtäämistarkoituksiin. Läpivalon käyttö on ortopedeille tuttua jo erikoistumisajoilta lähtien ja sillä voidaan osassa murtumia korvata ultraääni, vaikkakin oman kokemuksemme mukaan ultraäänellä pystytään usein tähtäämään tarkemmin. Ultraääni antaa myös tietoa mikroverenkierron tilasta sekä näyttää uudisluun muodostumisen jo paljon ennen kuin se näkyy röntgenkuvassa. Uudisluun näkyminen on yksi asia, mitä käytämme, kun haluamme varmistaa, että impulssit menevät ”tuoreelle” alueelle niin, että luu tulee hoidettua kolmiulotteisesti jokaisesta mahdollisesta suunnasta. 

 

Luuödeema ja nivelten rustovauriot ( OCD -Osteochondritis dissecans / OCL - osteochondral lesion).

Toimiiko fokusoitu ESWT hoito nivelen rustovaurioissa ja osteonekroosissa?

Aikuisten nivelen rustovaurioiden tai uhkaavien nivelruston vaurioiden ja niihin liittyvien luu-rustoisten irtopalojen (esim. telaluun eli taluksen osteokondriitti) sekä niihin liittyvän luuödeeman (luuhohkan turvotus) hoito on monelta kantilta haastavaa.

Luuödeema on rustovaurion yhteydessä seurausta rustossa olevasta vauriosta, minkä kautta nivelneste pääsee työntymään luuhun. Thiele et al. (2015) osoittivat, että fokusoitu ESWT on käypä hoitovaihtoehto näissä tilanteissa. Suurienerginen paineaalto  tunkeutuu vaurioituneen rustonalaisen luun sisään, vilkastuttaa verenkiertoa ja auttaa irtoamassa olevaa palaa integroitumaan takaisin terveeseen luuhun välttäen jopa tähystysleikkauksen. 

Nivelen rustovaurioiden / OCD:n hoidossa fokusoidun paineaaltohoidon käyttämistä tosielämässä rajoittaa tosin melko usein vaurion sijainti ja haasteet tähtäämisessä sekä impulssien pääsemisessä vauriokohtaan. Tämän vuoksi F. ESWT hoito on melko harvinaista nilkan ja jalan OCD / OCL (osteochondral lesion) hoitamisessa. Telaluun etuosan OCD:ssä hoitomuotoa voi pitää kokeilun arvoisena jos leikkaus on toinen vaihtoehto tai halutaan minimoida riski OCD-kappaleen irtoamiselle jo hieman aikaisemmassa vaiheessa. Vaikka tutkimustulokset aiheesta ovat hyvin lupaavia, niin käytännössä yllä olevien syiden johdosta käytämme F-ESWT -hoitoa hyvin harvoin OCD-tyylisten rustovaurioiden hoidossa. 

Lue lisää nilkan rustovaurioista.(OCD / OCL) täältä. 

Suurienerginen paineaaltohoito ja pehmytkudosten sekä jänteiden sairaudet / vammat

Kannattaako suurienergisiä paineaaltoja hyödyntää  perinteisten hoitojen tukimuotona jänteiden ja jännekalvojen ongelmissa?

Kroonistuneissa jännevaivoissa, joissa tulehdusvaihe (tendiniitti) on ohitettu ja tila on muuttunut rappeumaksi (tendinoosi kuten akillesjänteen tendinopatia, akillesjänteen insertiopatia tai tibialis posterior -jänteen tendinopatia ja jännekalvon vaivoissa kuten plantaarifaskiopatia / plantaarifaskiitti) voidaan fokusoidulla ESWT-hoidolla saavuttaa merkittävää lisähyötyä silloin, kun perinteiset hoidot kuten tulehduskipulääkkeet tai lepo eivät enää riitä. F-ESWT:n monimuotoinen toimintamekanismi voi sekä tendiniitissä & tendinopatiassa tuoda avun ja sen avulla voidaan monesti jopa välttää leikkaushoito.

Hoito kannattaa kuitenkin ajoittaa oikein, koska tulokset ovat sitä huonommat mitä pidemmälle jänteen rappeumasairaus on kerennyt edetä. 

Aiheesta on lukuisia tutkimuksia, joista osa hyvälaatuisia (randomoituja / sokkoutettuja / Level 1 -tason) tutkimuksia, mutta mukana on myös huonompilaatuisia töitä, joissa ei välttämättä ole edes eritelty mistä ESWT-hoidosta on kyse (Radiaalinen vs fokusoitu), jolloin niiden arvo on melko olematon. 

Tutkimuksia fokusoidun ESWT-hoidon hyödyistä tendinopatioista on tehty laajasti myös eri alueilla. Eniten tutkimuksia on olkapään kiertäjäkalvosimeen, akillesjänteeseen sekä plantaarifaskiaan liittyen, mutta myös patellajänne, muut jalan jänteet, lantion alueen jänteet on käsitelty vaikkakaan kaikista ei ole vielä laajamittaisia ja laadultaan parhaita tutkimuksia. 

Ensimmäinen ”käypä hoito” -tason näyttö fokusoidusta suurienergisestä paineaaltohoidosta tuli olkapään kalkkeutuneen kiertäjäkalvosimen tendinopatian osalta ja sen suhteen näyttö on vahva. Tämä selittynee sillä, että vahvat impulssit pystyvät murskaamaan kalkin tehokkaasti (samalla tavalla kuin virtsateiden kivissä). Akillesjänteen osalta tehokkaimmaksi on osoittautunut fokusoitu ESWT hoito yhdistettynä fysikaaliseen harjoitusohjelmaan (eksentriset harjoitteet), vaikka myös pelkkä ESWT hoito toimii yksinään, mutta silloin ei saada yhtä hyviä tuloksia. Myös akilleskiinnityksen (insertiopatia) suhteen tutkimukset näyttävät tehon olevan hyvä.

Tibialis posterior -jänteestä yksinään ei ole hyvälaatuisia tutkimuksia, mutta kymmenistä muista jänteistä ja niiden tendinopatioista saadut tutkimustulokset ovat todennäköisesti käytettävissä samalla tavalla myös tibialis posterior jänteen tendinopatiaan, vaikkakin lopullinen totuus saadaan vasta sitten selville, kun tib. post. jäntne on tutkittu riittävän laadukkaasti. Lääketieteessä liikojen johtopäätösten tekeminen ”maalaisjärkeen” vedoten on asia, mikä osoittautuu kerta toisensa jälkeen virheeksi. 

Tämä on hyvä hetki todeta, että valtaosassa jalkakirurgisia ongelmia tarvitaan osaava kuntoutuksen ammattilainen osaksi tiimiä, jos halutaan saada mahdollisimman hyviä hoitotuloksia! 

Yksi tutkituimmista on plantaarifaskia, minkä suhteen tulokset ovat hyviä fokusoidun ESWT:n osalta. 

Käsittelemme näitä eri jänteitä ja plantaarifaskiaa alla vielä tarkemmin.

Plantaarifaskiopatia (plantaarifaskiitti, "luupiikki")

Onko suurienergisellä paineaaltohoidolla roolia maailman yleisimmän kantapään kivun aiheuttajan hoidossa?

Plantaarifaskiitti on tutkituin F-ESWT:n -hoitokohde jalassa (Gollwitzer et al. 2015). Potilaat kysyvät kuitenkin usein, miksi vaivaan ei vain laiteta perinteistä kortisonipistosta. Välillä laitetaankin, mutta parempi vastaus löytyy modernista lääketieteestä:

Laajoissa meta-analyyseissä on todettu, että fokusoitu ESWT hoito tarjoaa vähintään yhtä tehokkaan, mutta biologisesti kestävämmän ja pitkäaikaisemman avun plantaarifaskiittiin kuin ultraääniohjatut kortisonipistokset, sillä se välttää täysin kortisoniin liittyvän faskian ohenemis- ja repeämisriskin (Li et al. 2018). ’

Lisäksi on tieteellisesti osoitettu, että nimenomaan korkeamman intensiteetin (energia yli 0.29 mJ/mm2) laitteet tuottavat parhaan kliinisen vasteen (International Shockwave Society – ISMST, Zhao et al. 2025). Muistutuksena: Radiaalinen ”tavallinen” laitteisto tuottaa energian aivan eri periaatteella ja sitä säädetään BAR:eissa. MPa mukaan laskien hoitomuotojen tehoerot ovat jopa satoja kertoja voimakkaammat F-ESWT:ssä. Radiaalinen ESWT ei myöskään etene syvälle kudoksiin, joten kovin syviä rakenteita sillä ei voi hoitaa muutenkaan. Klinikkamme fokusoitu laitteisto pystyy tuottamaan jopa 100 MPa paineen ja 0.55mJ/mm2 energian (EFD) ja tuo maksimi-EFD on nimenomaan syvällä kudoksissa, siellä missä sen on haluttu olevan, esim. 6cm syvyydessä..

Tämän vuoksi käytämme suurienergistä laitteistoa ja monesti myös tarjoamme sitä hoitovaihtoehtona plantaarifaskiitin hoidossa. Varsinkin hieman hankalammissa tapauksissa sitä kannattaa yleensä kokeilla ennen kirurgisia hoitoja (tai ultraääniohjattua perkutaanista vapautusleikkausta).

Muut Bio-ortopediset keinot, kuten PRP, tulee plantaarifaskiitin kohdalla usein myös harkittavaksi ja suunniteltaessa hoitoa huomioidaan monet yksilökohtaiset tekijät ennen kuin tehdään päätös siitä, mikä hoidoista todennäköisesti toimii parhaiten kyseisen potilaan kohdalla.

Tavoitteena on aina optimoida paraneminen ja pyrkimys saavuttaa pysyvä tai vähintään pitkäaikainen hoitotulos. Joskus se voi myös tarkoittaa eri hoitojen yhdistämistä samalla kun joissakin tapauksissa parhaaksi hoidoksi osoittautuu luonto (lievimmät tapaukset).

Huolellinen kuntoutus on kuitenkin aina avainasemassa plantaarifaskiitin hoidossa ja kannattaakin varautua, että ohjeistamme herkästi jollekin jalan kuntoutuksen ammattilaiselle vastaanoton jälkeen, riippumatta siitä hoidimmeko vaivaa aktiivisesti esim. f-ESWT:llä tai pistoksella. Taustalla oleva biomekaaninen syy plantaarifaskiitin kehittymiselle olisi aina tärkeätä selvittää ja korjata mahdollisuuksien rajoissa. Näin toimimalla vähenee myös riski vaivan uusimiselle.

Muut jänteet, haavat ja nivelrikko

Akillesjänne

Suurienergiset paineaallot ja akilles? Entä F- ESWT muiden jänteiden kohdalla?

Akillestendinopatia ja akilleksen insertiopatia ovat kaksi läheistä, mutta täysin eri vaivaa. Nämä jaetaan jänteen keskiosan kipuun (tendinopatia) ja kiinnityskohdan (insertiopatia)  kipuun. Joskus myös Haglundin deformiteetti lasketaan tähän mukaan, vaikka syy onkin väärin kasvaneessa luupiikissä.

Fokusoitu hoitomuoto toimii loistavasti kahdessa ensimmäisessä näistä vaivoista (tendinopatia, insertiopatia). Gerdesmeyer et al. tutkivat v. 2015 kroonista insertionaalista akillestendinopatiaa (insertiopatia) ja totesivat fokusoidun paineaaltohoidon olevan turvallinen ja tilastollisesti erittäin merkittävästi toimiva hoito verrattuna plaseboon (lumehoito).

Jänteen keskiosan vaivoissa parhaat tulokset saavutetaan, kun fokusoitu ESWT hoito yhdistetään eksentriseen (jarruttavaan) lihasharjoitteluun (Rompe et al. 2009). Mikäli akilleksessa on oireilevaa kalkkikertymää, on suurienerginen hoitomuoto, fokusoituna, erinomainen hoito. 

Akillesjänteen osalta voi yhteenvetona todeta, että laajahko nykytietämys tieteen valossa on sitä mieltä, että fokusoitu paineaaltohoito on hyvä ja toimiva hoito akillesjänteen keskiosan tendihopatiassa sekä akilleksen kiinnityksen insertiopatiassa. 

Akilleksen kohdalla oh myös muita hoitovaihtoehtoja tarjolla (bio-ortopediset hoidot) ja päätös hoitomenetelmästä tehdään aina yksilökohtaisesti huomioiden asiaan vaikuttavat seikat. Voi kuitenkin sanoa, että akilleksen ongelmissa ja niiden hoidossa on suuri rooli sillä, että kuntoutuksen ammattilainen osaa asiansa ja ohjaammekin herkästi potilaat myös jalkoihin perehtyneelle fysioterapeutille, jalkaterapeutille tai amk osteopaatille. 

Tibialis posterior ja peroneusjänteet

Kipeä lättäjalka ja fokusoitu ESWT hoito? Entä peroneusjänteet?

Samat biologiset paranemismekanismit pätevät nilkan sisäkehräsen takaa kulkevan tibialis posterior -jänteen sekä ulkosyrjän peroneusjänteiden rappeumiin. Jänteillä on kuitenkin omat ominaisuutensa, jotka voivat poiketa muista jänteistä merkittävästikin. 

Fokusoitu shockwave stimuloi kollageenisäikeiden korjautumista yleisellä tasolla, optimaalisesti estäen vaivojen etenemisen jännerepeämiksi tai jalkaterän asentovirheiksi (esim. aikuisen lattajalka). Vahva tieteellinen näyttö näiden kahden jänteen osalta kuitenkin toistaiseksi vielä puuttuu. 

Nämä jänteet poikkeavat kuitenkin akilleksesta, jänteet ovat pienemmät ja niihin kohdistuu hieman erityylistä kuormitusta. Joskus luinen tukiholvi on jo romahtanut, jolloin ei välttämättä ole minkäänlaisia edellytyksiä shockwave -hoidollakaan.

Tibialis posterior jänteestä ja F-ESWT:stä ei myöskään ole vielä tehty laadukasta tieteellistä tutkimusta, että varmasti tiedettäisiin kuinka hyvä hoitomenetelmä F-ESWT tässä jänteessä on. Sama koskee peroneusjänteitä, lähes kaikki tutkimukset on tehty akillesjänteellä (tai kehon. muilla jänteillä) tai plantaarifaskiitin suhteen, joten täsmällisesti sitä, miten F-ESWT toimii peroneusjänteiden tendinopatiassa voi lähinnä arvailla. 

Tämän vuoksi on tärkeätä suunnitella hoito aina tapauskohtaisesti, F-ESWT on yksi tärkeimmistä hoidoistamme, mutta ei lähellekään ainoa. Tarjoamme sitä silloin, kun tiedämme tutkimusnäytön sekä oman kokemuksemme perusteella, että shockwave on toimiva hoitomuoto. 

Näiden jänteiden kohdalla sitä voi harkita silloin kun muut keinot eivät ole riittäviä tai tilanne on sellainen, että ei ole muita keinoja jäljellä eikä kirurgia ole vaihtoehto. Mikäli tarjoamme F-ESWT -hoitoa tilanteessa, missä tieteellinen näyttö ei vielä ole riittävän vakuuttava tai sitä ei ole, niin otamme asian aina puheeksi ennen hoidon aloittamista. 

Vaikeasti paranevat haavat (mm. diabeettiset haavat)

Fokusoitu ESWT hoito haavanhoidossa?

Yksi modernin lääketieteen ja pehmytkudoskirurgian vaikuttavimmista F-ESWT:n käyttöaiheista on vaikeasti paranevien haavojen, kuten diabeettisten jalkahaavojen, hoito.

Koska F-ESWT stimuloi voimakkaasti verisuonten endoteelikasvutekijän (VEGF) tuotantoa, se parantaa paikallista mikroverenkiertoa, vähentää tulehdusta ja nopeuttaa kudoksen epiteelisaatiota merkittävästi.

Tämä hoitomuoto on monissa tutkimuksissa auttanut umpeuttamaan kroonisia haavoja ja säästänyt potilaita jopa amputaatioilta (Wang et al., 2015).

Tutkimusnäytön perusteella voi siis todeta, että fokusoitu paineaaltohoito on tehokasta hoitoa varsinkin huonosti paranevissa diabeettisissa haavoissa. Haastavien haavojen kohdalla tulee harkintaan myös muut bio-ortopediset hoitomme perinteisen haavanhoidon rinnalla. 

Voiko nivelrikkoa hoitaa F-ESWT:llä?

Ennakkokäsitys paineaaltohoidon soveltuvuudesta nivelrikkoon on helposti väärä – ainakin, kun tutkimusnäyttöä aiheesta lukee.

Perinteisesti on ajateltu, että nivelrikko (kuten nilkan kuluma tai isovarpaan tyvinivelen Hallux rigidus) on mekaaninen, kulumisesta johtuva peruuttamaton prosessi. Bio-ortopedia ja tiede on muuttanut tätä ajatusta ja tämä on vähentänyt myös kirurgian tarvetta. 

Nivelrikkokipu johtuu usein rustonalaisen luun sairaudesta (subchondral bone marrow lesions) ja nivelkalvon tulehduksesta, ei niinkään pelkästä ruston puutteesta.

Asiaa tutkittiin systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä (Reilly et al. 2018) ja siinä todettiin, että fokusoitu hoitomuoto on erittäin lupaava hoito nivelrikon hoidossa.

Se vähentää tutkitusti rustonalaisen luun ödeemaa, hidastaa ruston tuhoutumista muokkaamalla nivelnesteen sytokiineja ja lievittää nivelrikkokipua jopa paremmin ja turvallisemmin kuin nivelensisäiset kortisonipistokset.

Hallux limitus ja Hallux rigidus (Isovarpaan tyvinivelen nivelrikko): 

Isovarpaan tyvinivelen kulumassa –sen varhaisessa (limitus) ja myöhäisessä (rigidus) vaiheessa– suurienerginen fokusoitu shockwave-paineaalto voi rikkoa niveltä ympäröiviä pieniä kalkkikertymiä. Lisäksi se lievittää nivelkapselin tulehduskipua.

Tämä lisää varpaan kivutonta liikerataa ja parantaa koko jalkaterän biomekaniikkaa kävellessä.

Fokusoitu shockwave on tutkimusnäytön perusteella erinomainen konservatiivinen tukihoito nivelrikon eri vaiheissa, ja sillä voidaan usein siirtää tai jopa estää jäykistysleikkauksen tarve (Saxena et al., 2018).

Suomessa perinteet ohjaavat usein hyvin vahvasti hoitolinjoja ja olemmekin huomanneet, että nivelrikon kohdalla emme hyödynnä F-ESWT -hoitoa lähellekään niin hyvin, kuin mitä kansainvälinen kirjallisuus suosittelee. Tämä asia kannattaakin herkästi ottaa puheeksi, jos varaat ajan vastaanotolle nivelrikon vuoksi. 

Minkälaisia shockwave hoito kokemuksia Luutohtoreilla on?

Hoito suurienergisellä paineaaltohoidolla vaatii aina lääketieteellistä tarkkuutta ja tähän olemme panostanut niin laitteiston kuin kouluttautumisen osalta.

Suurienerginen laitteistomme koostuu keskusyksiköstä ja anturista. Anturilla säädetään impulssien suunta, syvyys ja energian määrä hoitokohteessa.

Hoitoalue valellaan runsaalla geelillä, jotta korkeaenergisten impulssien eteneminen kudokseen on optimaalista. Koska impulssit tähdätään ihonalaiskudosta syvemmälle, kohdealue varmistetaan aina kolmiulotteisesti eri suunnista ultraäänellä (tai joskus röntgen-läpivalolla).

Näin mittaamme vaurion sijainnin ja syvyyden X- ja Y-akseleilla jopa millimetrin tarkasti, ja varmistamme, että impulssit osuvat  oikeaan osoitteeseen.

Varsinainen hoito kokonaisuudessaan kestää noin 30 minuuttia, josta varsinaisten impulssien osuus on 10-15 minuuttia. Hoidon ainoat haittapuolet ovat hoidon aikainen kipu hoitoalueella sekä ajoittain alueelle tulevat pienet mustelmat.

Kipu on kuitenkin onneksi aaltoilevaa ja potilaalta kysytään jatkuvasti kivun voimakkuudesta ja heti jos kipu ylittää kipukynnyksen, niin nostetaan anturi irti jolloin kipu helpottaa.

Kokemuksemme mukaan potilaat pelkäävät kuitenkin kipua etukäteen jopa liikaa, koska johtopuudutuksia joudumme äärimmäisen harvoin tarjoamaan.

Hoito annetaan 3-5 kerran sarjahoitona niin, että hoitokertojen väli on yleensä 1-2 viikkoa. Hoidon jälkeen alue tuntuu usein jopa paremmalta kuin ennen hoitoa, vaikka biologinen paraneminen kestääkin viikkoja (-kuukausia hankalissa tapauksissa). 

Tavallisimmat vaivat, joita hoidamme fokusoidulla suurienergisellä ESWT:llä ovat: Rasitusmurtumat, luutumattomat murtumat (non-union), kroonistuneet akillesjänteen tendinopatia sekä akillesjänteen insertiopatia ja plantaarifaskiitti. Näiden lisäksi hoidamme myös muita tiloja, mutta edellä mainituilla on vahvin tieteellinen näyttö takanaan hoidon toimivuudesta ja myös oma kokemuksemme tukee sitä. 

Erikoislääkäri keskustelee aina kanssasi hoidosta ja realistisista odotuksista rehellisesti. Mikäli näemme, että jokin muu hoitomuoto on potilaan kannalta parempi (huomioiden ensisijaisesti hoidon teho, mutta myös kustannukset), niin suosittelemme aina sitä. Potilaan etu menee kaiken muun edelle Luutohtoreilla.

Mikäli haluat kysyä vaivasi soveltuvuudesta suurienergiseen, fokusoituun ESWT-hoitoon, niin voit matalalla kynnyksellä lähettää meille viestin. Erikoislääkäri vastaa sinulle kysymykseesi ja mikäli F-ESWT ei ole järkevin hoito vaivassasi, niin suosittelee hän yleensä hoitoa, mikä tilanteessa parhaiten Sinua auttaa. Tästä ei koidu Sinulle mitään kuluja. Ota yhteyttä: info@jalkakirurgi.fi

Yhteenveto

Fokusoitu suurienerginen ESWT on Suomessa piiloon jäänyt lääketieteen ja fysiikan mestariteos, mikä on kuitenkin helposti sekaannuksia aiheuttava koska samalla nimellä tarjotaan myös hoitoja, mitä ei voi millään tavalla verrata suurienergiseen fokusoituun hoitomuotoon. Fokusoituna ESWT hoito edustaa modernia, regeneratiivista ortopediaa, jossa leikkausveitsen sijaan käytetään kehon omia biologisia korjausmekanismeja korkeaenergisen elektromagneettisen paineaallon ohjaamana.

Miksi valita fokusoitu hoitomuoto (suurienerginen)

  • Tieteellinen näyttö: Kymmenet satunnaistetut  tutkimukset (RCT) ja meta-analyysit tukevat sen käyttöä. Indikaatioita on monella eri lääketieteen alalla. Pisimpään hoitoa on käytetty urologiassa, minkä jälkeen se on yleistynyt myös mm. kardiologiassa, plastiikkakirurgiassa ja ortopediassa.
  • Turvallisuus: Vältetään leikkauksiin liittyvät riskit sekä kortisonipistosten haittavaikutukset kudoksille.
  • Tehokkuus: Jokaisen hoitokerran aikana ammutaan noin 3000 impulssia teholtaan jopa 0.55mj / mm2. Tämä on merkittävästi suurempi teho kuin radiaalisessa shockwavessa. Hoito kestää vain noin 10–15 minuuttia per kerta ja hoitokertoja tarvitaan 3-5 kappaletta.
  • Monitehoinen: F-ESWT toimii biokemiallisen tapansa lisäksi myös mekaanisesti. Tämän vuoksi se on tehokas esimerkiksi jännekalkkien murskaamisessa.
  • Luonnollinen paraneminen: Hoito ei vain sammuta oiretta (kuten kipulääke), vaan korjaa vaurioituneen kudoksen (jänne, luu) solutasolla. 
  • F-ESWT -hoidon teho on seurausta kehon eri paranemismekanismien tehostumisesta ja aktivoitumisesta.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ) - Fokusoitu shockwave paineaaltohoito / ESWT hoito

Sattuuko F-ESWT -hoito?

Fokusoitu paineaaltohoito voi tuntua hoitohetkellä epämukavalta tai kivuliaalta (erityisesti jos alueella on voimakas tulehdustila tai luuödeema), mutta kipu on aaltoilevaa ja kestää vain hoitoiskujen ajan. Klinikkamme käyttää erittäin tarkkaa lääketieteellistä laitteistoa, ja hoidon tehoa säädetään aina potilaan kipukynnyksen mukaan. Puudutusta tarvitaan erittäin harvoin. Varsinainen F-ESWT -vaihe kestää kerrallaan vain 10–15 minuuttia.

Tämä riippuu täysin vaivan laadusta. Yleisimmin suosittelemme 3–5 hoitokerran sarjaa, jotka toteutetaan tyypillisesti 1–2 viikon välein. Vaikeimmissa tapauksissa, kuten pitkittyneissä pitkien luiden luutumattomissa murtumissa (nonunion), voidaan tarvita pidempi (5 hoitokerran) jakso. Suurempi osa tapauksista hoituu siis kolmella hoitokerralla.

Osa potilaista kokee merkittävän kivunlievityksen heti ensimmäisen hoitokerran jälkeen ”hyperstimulaation” vuoksi. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että F-ESWT -hoito käynnistää solutasolla biologisen paranemisprosessin (kuten uudissuonittumisen ja kollageenisynteesin tai luunmuodostajasolujen aktivaation). Varsinainen kudoksen uusiutuminen vie aikaa. Lopulliset ja pysyvät tulokset, erityisesti jänne- ja luuvaivoissa, näkyvät yleensä 6–12 viikon kuluessa.

Tämä arvioidaan aina yksilöllisesti lääkärin vastaanotolla riippuen alkuperäisestä vaivasta. Yleissääntönä kevyempi, kipua pahentamaton liike on usein sallittua, mutta raskaampaa iskutusta tai maksimaalista rasitusta hoitoalueelle suositellaan välttämään. Hoito on regeneratiivinen eli muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä vaikka joskus kipu helpottaakin nopeasti.

F-ESWT on erittäin turvallinen hoito ja esimerkiksi jänteiden repeämistä ei ole kuin yksittäisiä tapauselostuksia ikä-ihmisellä. Käyttämällämme hoitoprotokollalla emme ole mustelmia ja hoidon aikaista kipua kummempia komplikaatioita nähneet. On  olemassa muutamia tilanteita, joissa F-ESWT -hoitoa ei anneta. Näitä ns. kontraindikaatioita ovat mm. hoidettavalla alueella oleva aktiivinen pahanlaatuinen kasvain sekä erittäin vaikeat verenhyytymishäiriöt. Hoitoa ei myöskään anneta niin, että impulssit osuisivat keuhkoihin ja keuhkopussiin tai selkäydintilan hermoihin. Lääkäri varmistaa hoidon soveltuvuuden aina ennen hoitosarjan aloitusta.

Klinikkamme potilaiden shockwave hoito kokemuksia yhdistää usein hämmästys hoidon tehokkuudesta, varsinkin silloin kun pitkittynyt vaiva ei ole parantunut perinteisillä menetelmillä. Koska käytössämme on Suomessa ainutlaatuinen, todellinen suurienerginen fokusoitu ESWT hoito (eikä tavallinen, kevyempi radiaalinen hoitomuoto), kokemukset eroavat merkittävästi tavallisesta:

  • Nopea kivunlievitys: Monet urheilijat ja potilaat raportoivat merkittävästä kivun helpottumisesta jo 1–2 hoitokerran jälkeen.
  • Leikkauksen välttäminen: Erityisesti luutumattomien rasitusmurtumien ja kroonisten jännevaivojen hoidossa parhaat kokemukset liittyvät siihen, että potilas on välttynyt pitkältä leikkaushoidolta ja saanut avun jo 3–5 kerran hoitosarjalla.
  • Tuntemus hoidon aikana: Potilaiden kokemusten mukaan fokusoitu suurienerginen paineaalto tuntuu syvällä kudoksessa pienenä ”koputuksena” tai jomotuksena suoraan kipupisteessä, mutta hoito on turvallista ja teho säädetään aina potilaan tuntemusten mukaan.
 

Mikäli takana on pitkäaikainen jalkavaiva, asiantuntijamme arvioivat aina kliinisen tutkimukse, magneettikuvien ja/tai ultraäänen perusteella, onko fokusoitu suurienerginen hoitomuoto oikea ratkaisu juuri sinun tilanteeseesi.

Mikäli olet epävarma hoidon soveltuvuudesta, niin voit yhdellä viestillä selvittää asian täysin veloituksetta. Lähetä sähköposti: info@jalkakirurgi.fi

Rasitusmurtumat ja luutumattomat murtumat hyötyvät hoidosta eniten sekä tieteen että meidän kokemuksemme mukaan. Seuraavana tuleee plantaarifaskiittiakillesjänteen tendinopatia ja akillesjänteen insertiopatia sekä tietyt muut indikaatiot ja kalkinmurskaus.

Voit myös käyttää alla olevaa yhteydenottolomaketta (lähettää sähköpostin info@jalkakirurgi.fi, mitä lukee vain klinikan vastaava lääkäri Carl Lybäck ja ajoittain klinikan vastaava hoitaja).

Sähköpostitse voimme arvioida vaivaasi ja järkevintä hoitopolkua alustavasti jo ilman vastaanottoa ja ilman Sinulle muodostuvia kustannuksia (moni on kysynyt vielä viestissään, niin kertauksena: nämä konsultaatiot ovat ilmaisia). 

Emme kehoita laittamaan henkilötunnusta tai muuta kovin arkaluontoista viestiin, vaikka sivusto on SSL suojattu. Sitä paremmin pystymme vastaamaan, mitä paremmin saamme tietoa itse ongelmasta. Huomioi kuitenkin tietosuoja jokaisen asian kohdalla ja mieti onko tieto arkaluontoista.

Arkaluonteisia tietoja varten neuvomme turvallisen tavan tietojen (+mahdollisten liitteiden) toimittamiseksi. 

Mikäli lomakkeen käyttäminen tuntuu vieraalta, niin samalla tavalla voit lähestyä sähköpostitse osoitteeseen info@jalkakirurgi.fi (klikkaaminen avaa sinun sähköpostiohjelmasi)

Lähteet

Lähteinä on käytetty useampaa F-ESWT -hoidon oppikirjaa. Kirjat ovat pääosin kattojärjestö ISMST:n julkaisemia. Mm. ”Shock waves in Sports Medicine”, ”Sonography and ESWT”, ”Pseudoarthrosis – treatment with focused shock waves”. Samaa oppkirjasarjaa on myös ESWT jännepatologioissa ja ESWT estetiikassa, palovammoissa ja haavojen hoidossa, mitkä on myös opiskeltu. ESWT:n ja ultraäänen kliiniseen käyttöön valmistavat sekä syventävät koulutukset sekä oppi kongresseista toimivat luonnollisesti myös tiedonlähteinä, mutta vain yleisellä tasolla. Kirjoja, kongressitiivistelmiä ja oppikirjoja lukuunottamatta lähdeaineisto on sähköinen ja se koostuu lähtökohtaisesti vain kansainvälisistä vertaisarvioiduista tutkimuksista, joista osa on listattu alle. Kokonaisuuden läpikäymisessä on käyty läpi noin 100 tieteellistä artikkelia. Niiden jokaisen listaaminen tässä yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista. Kirjoituksessa on luonnollisesti tuotu esille myös omia kokemuksia usean vuoden ajalta, mutta kokemusperäisen tiedon mainitsen aina erikseen ja suositukset perustuvat normaaliin tapaan aina tieteeseen. – Carl Lybäck, erikoislääkäri

Tieteelliset tutkimukset:

  1. Katz NB. et al. Extracorporeal Shockwave Therapy With Extracorporeal Magnetotransduction Therapy for Osteonecrosis of the Metatarsal Head: A Case Series. Foot and Ankle Specialist, Sage Journals, 2026
  2. Tenforde, A. S., et al. Outcomes Using Focused Shockwave for Treatment of Bone Stress Injury in Runners. Bioengineering, 2023, 10(8), 980.
  3. Hwang, J. T., et al. Follow-up of clinical and sonographic features after extracorporeal shock wave therapy in painful plantar fibromatosis. PLoS One, 2020, 15(8), e0237444.
  4. Gollwitzer H, et al. Clinically relevant effectiveness of focused extracorporeal shock wave therapy in the treatment of chronic plantar fasciitis: a randomized, controlled multicenter study. The Journal of Bone & Joint Surgery. 2015; 97(9): 701-708.
  5. Sansone, V., et al. Extracorporeal Shockwave Therapy in the Treatment of Nonunion in Long Bones: A Systematic Review and Meta-Analysis. Journal of Clinical Medicine, 2022, 11(7), 1977.’
  6. Schaden W, Mittermayr R, Haffellner F, Smolen D, Gerdesmeyer L, Wang CJ.Extracorporeal shockwave therapy (ESWT)–First choice treatment of fracture non-unions? International Journal of Surgery. 2015;24(Pt B):179-183.
  7. Cacchio A, Giordano L, Guidobaldi O, et al. Extracorporeal shock-wave therapy compared with surgery for hypertrophic long-bone nonunions. The Journal of Bone and Joint Surgery (American Volume). 2009;91(11):2589-2597.
  8. Santiago GG. et al. Shockwave treatment for medial tibial stress syndrome in military cadets: A single-blind randomized controlled trial. Int J Surg. . 2017 Oct:46:102-109
  9. Moya, D., et al. Current knowledge on evidence-based shockwave treatments for musculoskeletal and neurological applications. International Journal of Surgery, 2018, 49, 145-152.
  10. Notarnicola, A., et al. The biological effects of extracorporeal shock wave therapy (eswt) on tendon tissue. Muscles, Ligaments and Tendons Journal, 2012, 2(1), 33-37.
  11. Schroeder, A. N., et al. Utilizing Extracorporeal Shockwave Therapy for in-Season Athletes. Healthcare (Basel), 2023, 11(8), 1102.
  12. Omodani, T. Extracorporeal Shock Wave Therapy Combined With Platelet-Rich Plasma Injection to Treat the Nonunion of a Stress Fracture of the Proximal Phalanx of the Great Toe: A Case Report. Cureus, 2024, 16(3), e55877. 
  13. Tenforde, A. S., et al. Best practices for extracorporeal shockwave therapy in musculoskeletal medicine: Clinical application and training consideration. PM&R, 2022, 14(5), 611-619. 
  14. Li, H., et al. Autologous Platelet‐Rich Plasma and Shockwave Therapy for Refractory Middle Femoral Nonunion: A Case Report. Orthopaedic Surgery, 2024.
  15. D’Agostino, M. C., et al. Treatment of Chronic Hallux Sesamoid Injuries with Focused Extracorporeal Shockwave and Physical Therapy in an Athletic Population: A Retrospective Case Series. German Journal of Sports Medicine, 2024, 75(4). 
  16. Chou, S. Y., et al. Avoiding Hallux Sesamoidectomy: A Narrative Review. Life (Basel), 2025, 15(1), 105.
  17. Moya, D., et al. Current knowledge on evidence-based shockwave treatments for musculoskeletal and neurological applications. International Journal of Surgery, 2018.
  18. Zhang, Y., et al. Effect of extracorporeal shock wave therapy on nerve conduction: a systematic review and meta-analysis. Frontiers in Neurology, 2024.
  19. Kang, S., et al. Effect of liquid-electric extracorporeal shock wave on treating traumatic avascular necrosis of talus. Zhongguo Gu Shang, 2015. 
  20. Furia, J. P., et al. Shock wave therapy compared with intramedullary screw fixation for nonunion of proximal fifth metatarsal metaphyseal-diaphyseal fractures. The Journal of Bone and Joint Surgery (American Volume), 2010, 92(4), 846-854.
  21. Al-Ashhab, M. E., et al. Extracorporeal shock wave treatment of non- or delayed union of proximal metatarsal fractures. Foot & Ankle International, 2011, 32(11), 1047-1051.
  22. Furia JP. High-energy extracorporeal shock wave therapy as a treatment for chronic noninsertional Achilles tendinopathy
    Am J Sports Med. 2008 Mar;36(3):502-8
  23. Furia JP. High-energy extracorporeal shock wave therapy as a treatment for insertional Achilles tendinopathy. Am J Sports Med. 2006 May;34(5):733-40