Fokusoitu paineaaltohoito
(Focused ESWT / F-ESWT) jalkaterän, nilkan ja säären sairauksissa
Solutason paranemisesta kliinisiin huipputuloksiin
Satoja kertoja ”perinteistä” paineaaltohoitoa tehokkaampi hoitomuoto, mutta vaatii laaja-alaisen osaamisen mm. ultraäänen ja läpivalon käytöstä hyvien tuloksien saamiseksi
Tiivistelmä fokusoidusta paineaaltohoidosta (F-ESWT)
- Korkeaenergistä paineaaltohoitoa (jopa 55mj/mm2)
- Vaatii ultraääniosaamista, koska vahvat, mutta kapeat F-ESWT impulssit täytyy saada tarkasti kohteeseen
- Fokusoitu ESWT -hoito poikkeaa täysin "normaalista" radiaalisesta paineaaltohoitosta (R-ESWT, RSW tai yleisesti shockwave / paineaaltohoito)
- Ero on kuin yöllä ja päivällä. Toinen on pintakudoksille kun taas F-ESWT on tarkoitettu syvälle koviinkin kudoksiin
- Tehoerot radiaalisen ja fokusoidun ESWT hoidon välillä ovat n. 0.2 vs 55 mj / mm2. Puhutaan siis satoja kertoja tehokkaammasta laitteesta.
- Eniten hoidamme luutumattomia murtumia ja rasitusmurtumia, missä erinomainen hoitovaste!
- Hyviä tuloksia myös mm. plantaarifaskiitissa ja kalkkien murskauksessa
- F-ESWT on Suomessa erittäin harvinaista - Ilmeisesti korkeiden investointikustannusten ja koulutuksen puutteen vuoksi
- F-ESWT ultraääniohjatusti on mullistanut huonosti luutuvien murtumien hoidon!
- Mikäli sivuston jälkeen olet epävarma soveltuuko fokusoitu paineaaltohoito sinun ongelmasi hoitoon, ole yhteydessä!
- Fokusoitu paineaaltohoito ei ole kaikkien vaivojen ihmelääke, sillä on selkeät indikaatiot
- Terminologia voi olla sekavaa - Myös tieteessä (FSW, RSW, Shockwave, ESWT, F-ESWT, R-ESWT, Paineaaltohoito, Iskuaaltohoito)
Esipuhe
F-ESWT vs. "tavallinen" paineaaltohoito
Fokusoitu paineaaltohoito (Focused Extracorporeal Shockwave Therapy, jäljempänä F-ESWT tai fokusoitu ESWT on yksi modernin ortopedian ja urheilulääketieteen kiehtovimmista ja tutkituimmista ei-kajoavista hoitomuodoista.
Alun perin urologiassa munuaiskivien murskaamiseen kehitetty teknologia on vuosikymmenten EBM-tutkimuksen myötä valjastettu tuki- ja liikuntaelimistön, erityisesti jalkaterän, nilkan ja säären alueen vaikeiden kiputilojen, luutumishäiriöiden ja jännesairauksien hoitoon.
Kansainväliset urheilulääketieteen klinikat valjastivat fokusoidun paineaaltohoidon jo 90-luvulla käyttöönsä ja käyttävät sitä edelleen.
Tämä artikkeli avaa F-ESWT:n solutason toimintamekanismit ja käy läpi tieteelliseen näyttöön (EBM) perustuvat hoitoaiheet varsinkin jalassa, nilkassa ja sääressä.
Vaikka olemme alaraajoihin erikoistunut klinikka, niin F-ESWT -hoitoa tarjoamme luutumattomiin murtumiin ja kalkinmurskauksiin myös yläraajoissa.
Fokusoitua ESWT-hoitoa ei pidä sekoittaa tavanomaiseen radiaaliseen (R-ESWT, RSW tai yleisesti vain paineaaltohoito / shockwave) -laitteeseen, joka on tuttu monista fysioterapiapisteistä. Radiaalinen paineaaltohoito perustuu pintakudosten mekaaniseen värinään, joten sen hoitokohteet ovat pinnallisia. Kummallekin hoidolle on omat indikaationsa.
F-ESWT-laitteen paineaalto keskitetään (fokusoidaan) syvälle kudokseen – suoraan vaurioituneeseen jänteeseen tai murtumalinjaan. Fokusoidussa ESWT:ssä myös määritellään selkeästi energian määrä ja se on ainoa, jolla pystytään tarjoamaan korkeaenergistä ESWT -hoitoa (energian määrä >15mj / mm2).
Laitteistot
Tiedettä ja teoriaa sekä hoitomuotojen eroja
Ominaisuus | Fokusoitu (F-ESWT) | Radiaalinen (R-ESWT) |
Energian keskitys | Kohdistuu pieneen (2–8 mm) polttopisteeseen. | Leviää viuhkamaisesti iholta laajalle. |
Maksimipaine | Saavutetaan syvällä kohdekudoksessa. | Saavutetaan heti laitteen kärjessä (iholla). |
Läpäisykyky | Kykenee tunkeutumaan syvälle kudoksiin ja luihin. | Jää pinnalliseksi. |
Tarkkuus | Vaatii tarkan paikantamisen (esim. ultraääni). | Ei vaadi ultraääntä tai läpivaloa |
Teho | Säädettävissä, 3-55 mj / mm2 | n. 0.2 mj / mm2 |
Toimintatapa | Elektromagneettinen | Tärinä |
Fokusoidun ja radiaalisen ESWT -hoidon eroja. Tämän vuoksi- myös hoitoindikaatiot poikkeavat toisistaan. Fokusoitua ESWT:tä tarvitaan varsinkin, kun hoidetaan pintakudoksia syvempiä rakenteita.
Miten F-ESWT toimii? Biologia ja solutason mekanismit
F-ESWT ei ole vain oireita peittävä kivunlievityshoito, vaan puhtaasti regeneratiivinen eli kudosta uudistava hoitomuoto. Toiminta perustuu siihen, että voimakkaat impulssit muuttuvat solun sisäisiksi biologisiksi ja kemiallisiksi signaaleiksi (Vigano et al., 2016; Cao et al., 2024).
Tutkimustiedon mukaan (Cao et al., 2024; Cheng & Wang, 2015) F-ESWT vaikuttaa kudokseen neljän toisistaan eroavan vaiheen kautta:
- Fysikaalinen vaihe: Paineaalto aiheuttaa voimakkaan iskun, joka siirtää energiaa suoraan soluihin ja kudoksiin aiheuttaen niissä hallittua taipumista ja jännitystä (Ogden et al., 2001)
- Fysikaalis-kemiallinen vaihe: Isku stimuloi biomolekyylien (kuten adenosiinitrifosfaatin, ATP) vapautumista, mikä aktivoi kriittisiä signalointireittejä, kuten ERK- ja TLR3-reitit (Holfeld et al., 2016).
- Kemiallinen vaihe: Paineaalto muokkaa solukalvon ionikanavien toimintaa ja säätelee mm. solun sisäistä kalsiumtasoa (Frairia & Berta, 2011).
- Biologinen vaihe: Tässä vaiheessa havaitaan varsinaiset terapeuttiset vasteet, kuten verisuonten uusiutuminen, tulehduksen väheneminen ja hermoston sekä muun kudoksen regeneraatio (Wang et al., 2013; Cao et al., 2024).
F-ESWT käynnistää kudoksessa monivaiheisen biologisen ketjureaktion, joka muuttaa kroonisen kiputilan aktiiviseksi paranemisprosessiksi
- Uudissuonittuminen ja verenkierto (Neovaskularisaatio): F-ESWT stimuloi typpioksidin (NO) synteesiä sekä verisuonten endoteelikasvutekijän (VEGF) ja PCNA-proteiinin tuotantoa erityisesti jänne-luu-liitoksissa. Tämä parantaa kriittisesti alueen verenkiertoa ja hapensaantia (Wang et al., 2003; Cernat et al., 2021).
- Jänteen uudelleenmuotoilu (Tenogeneesi): Kroonisessa tendinopatiassa ja plantaarifaskiitissa jänteen kollageenisäikeet ovat epäjärjestyksessä. Hoito aktivoi tenosyyttejä, lisää proteiinisynteesiä ja edistää tyypin I kollageenin sekä glykosaminoglykaanien muodostumista. Tämä ”uudelleenkouluttaa” jänteen palautumaan vahvaksi ja elastiseksi (Notarnicola et al., 2012; Bosch et al., 2007; Chen et al., 2004).
- Kasvutekijöiden ja entsyymien aktivointi: F-ESWT lisää kudosta korjaavien tekijöiden (TGF-β1 ja IGF-1) sekä soluväliainetta muokkaavien entsyymien (MMP-2, MMP-9) ja interleukiinien (IL-6, IL-8) pitoisuutta, mikä on edellytys hallitulle paranemiselle (Wang et al., 2002; Waugh et al., 2015).
- Luun muodostuminen (Osteogeneesi): Luun vaurioissa paineaalto aiheuttaa mikrotason kavitaatiota, joka stimuloi osteoblasteja ja edistää kantasolujen (osteoprogenitorit) erilaistumista. Samalla vapautuu luun morfogeneettisiä proteiineja (BMP-2 ja BMP-7), jotka käynnistävät pysähtyneen luutumisen (Kertzman et al., 2017; Wang et al., 2002).
- Pitkäaikainen kivunlievitys (Analgesia): Vaikutus perustuu kipuhermopäätteiden (C-säikeet) hyperstimulaatioon (Gate-control -teoria), paikallisten kipua estävien aineiden lisääntymiseen sekä P-substanssin tyhjenemiseen hermopäätteistä (Wess, 2008; Saggini et al., 2015; d’Agostino et al., 2015).
- Kalsifikaatioiden hajottaminen: Kalkkeutuneessa tendinopatiassa korkeaenerginen fokusoitu aalto aiheuttaa mekaanista hajotusta kalkkikertymiin, jolloin elimistön on helpompi absorboida ne pois, palauttaen jänteen normaalin liukuvuuden (Helfenstein & Kuenzler, 2013; Peters et al., 2004).
- Kroonisen tulehduksen kääntäminen: F-ESWT muuttaa makrofagien (syöjäsolujen) toiminnan tulehdusta ylläpitävästä M1-tyypistä kudosta korjaavaan M2-tyyppiin. Tämä on ratkaisevaa tiloissa, joissa paraneminen on pysähtynyt ”hylkimisvaiheeseen” (Cao et al., 2024).
- Hermoston suojaus ja spastisuus: Hoito edistää hermoston palautumista vähentämällä oksidatiivista stressiä ja apoptoosia (solukuolemaa) Wnt/β-catenin -reitin kautta. Lihastasolla se rikkoo aktiinin ja myosiinin välisiä kytköksiä, mikä vähentää fibroosia ja lihasjäykkyyttä (Kang et al., 2017; Martinez et al., 2020; Cao et al., 2024).
Luun rasitusmurtumat ja luutumattomat murtumat (nonunion)
Rasitusmurtumat ovat F-ESWT:n alkuperäinen ja vahvimmin tutkittu ortopedinen käyttöaihe. Jo vuosikymmeniä sitten urologian puolella ihmeteltiin miksi potilailla keneltä on munuaiskivet murskattu fokusoidulla eswt:llä, on niin usein lantiossa nähtävissä reilua uudisluun muodostusta.
Tämä käynnisti lisätutkimukset, joita on tähän päivään mennessä tullut jo niin paljon, että F-ESWT on erittäin käypää hoitoa luutumattomien tai huonosti luutuvien murtumien hoidossa.
Sääriluun, kantaluun, veneluun (naviculare), jalkapöydänluiden 2-4 (metatarsaalit) ja 5. jalkapöydän luun (Jonesin murtuma) rasitusmurtumat ovat urheilijoiden piina. Erityisesti ”korkean riskin” rasitusmurtumat (kuten jalan veneluu ja 5. metatarsaali) paranevat usein hitaasti tai vaativat leikkauksen, mikä ei aina edes riitä.
F-ESWT kykenee lyhentämään luutumisaikaa merkittävästi ja palauttamaan urheilijan nopeammin kentälle. Aihetta on tutkinut mm. Leal et al. (2015) ja he osoittivat katsauksessaan, että F-ESWT stimuloi uudisluun muodostumista ja on erittäin tehokas ja turvallinen vaihtoehto rasitusmurtumien hoidossa myös huippu-urheilijoilla.
Tämän saman olemme todenneet käytännön työssä usean vuoden kokemuksella. Ottaessamme fokusoidun ESWT:n käyttöön 2010 -luvun loppupuolella, muuttui haastavien rasitusmurtumien hoito täysin. Kirurgian määrä romahti, koska F-ESWT on hoitanut suuren osan niistä murtumista, joissa aiemmin mietimme kirurgiaa.
Sesamoidiitti ja rasitusmurtumat
F-ESWT on osoittautunut erittäin tehokkaaksi myös isovarpaan alla sijaitsevien jänneluiden tulehdusten eli sesamoidiitin sekä näiden pienten luiden huonosti paranevien murtumien hoidossa.
Alue on anatomisesti ja verenkiertonsa vuoksi erittäin haastava, mutta fokusoidun paineaallon stimuloima uudissuonittuminen tuo usein ratkaisun jopa pitkään kestäneissä ja leikkausta vaativissa tapauksissa (Saxena et al., 2018; Taki et al., 2007).
Luutumishäiriöt ja valenivelet (Nonunion)
Jos murtuma (esim. sääri- tai pohjeluun murtuma) ei luudu yli 3-6 kuukauden kuluessa, syntyy valenivel (non-union, Suomessa raja-arvona yleensä jopa 9kk).
Aiheesta on julkaistu lukuisia tutkimuksia, missä selvitetään ESWT:n tehoa nonunioiden hoidossa.
Tulokset ovat kerrassaan erinomaisia ja usein aivan samalla linjalla kirurgian kanssa, mutta ilman leikkausriskejä. Jonesin murtuman hoidosta on tehty hyvä randomoitu tutkimus, missä F-ESWT:tä verrattiin kirurgiaan. Tulokset olivat n. 90% (luutumisaste), mutta F-ESWT:llä tämä saavutettiin ilman komplikaatioita (Silvia R. et al. 2023).
Rasitusmurtumien tavoin on oma kokemuksemme luutumattomien murtumien hoidossa tätä vastaava: Lähes kaikki tukeviksi luokiteltavat nonunionit hoituvat nykyään fokusoidulla ESWT:llä.
Lue lisää rasitusmurtumista täältä. Luutumattomat -ei rasitusmurtumaperäiset- murtumat käsitellään täällä.
Luuödeema ja rustoiset “irtopalat” (OCD, Osteochondritis dissecans)
Aikuisten rustoisten irtopalojen tai uhkaavien irtopalojen (esim. telaluun eli taluksen osteokondriitti) ja niihin liittyvän luuödeeman (luuhohkan turvotus) hoito on vaikeaa.
Luuödeema on seurausta rustossa olevasta vauriosta, minkä kautta nivelneste pääsee työntymään luuhun. Thiele et al. (2015) osoittivat, että fokusoitu ESWT on käypä hoitovaihtoehto näissä tilanteissa. Paineaalto tunkeutuu vaurioituneen rustonalaisen luun sisään, vilkastuttaa verenkiertoa ja auttaa irtoamassa olevaa palaa integroitumaan takaisin terveeseen luuhun välttäen jopa tähystysleikkauksen.
OCD:n hoidossa F-ESWT:n käyttämistä rajoittaa tosin melko usein vaurion sijainti ja haasteet tähtäämisessä sekä impulssien pääsemisessä vauriokohtaan. Tämän vuoksi F-ESWT -hoito on melko harvinaista nilkan ja jalan OCD / OCL (osteochondral lesion) hoitamisessa. Telaluun etuosan OCD:ssä hoitomuotoa voi pitää kokeilun arvoisena jos leikkaus on toinen vaihtoehto tai halutaan minimoida riski OCD-kappaleen irtoamiselle jo hieman aikaisemmassa vaiheessa.
Pehmytkudosten ja jänteiden sairaudet
Kroonistuneissa jännevaivoissa, joissa tulehdusvaihe (tendiniitti) on ohitettu ja tila on muuttunut rappeumaksi (tendinoosi), perinteiset hoidot kuten tulehduskipulääkkeet tai lepo eivät enää toimi. F-ESWT:n monimuotoinen toimintamekanismi voi sekä tendiniitissä & tendinopatiassa tuoda avun ja sen avulla voi monesti jopa välttää leikkaushoidon.
Plantaarifaskiopatia (plantaarifaskiitti, "luupiikki")
Plantaarifaskiitti on todennäköisesti eniten tutkituin F-ESWT-hoitokohde (Gollwitzer et al. 2015). Potilaat kysyvät usein, miksi vaivaan ei vain laiteta perinteistä kortisonipistosta. Vastaus löytyy modernista lääketieteestä:
Laajoissa meta-analyyseissä on todettu, että F-ESWT tarjoaa vähintään yhtä tehokkaan, mutta biologisesti kestävämmän ja pitkäaikaisemman avun plantaarifaskiittiin kuin ultraääniohjatut kortisonipistokset, sillä se välttää täysin kortisoniin liittyvän faskian ohenemis- ja repeämisriskin (Li et al. 2018). ’
Lisäksi on tieteellisesti osoitettu, että nimenomaan korkeamman intensiteetin (energia yli 15 mj/mm2) laitteet tuottavat parhaan kliinisen vasteen (Zhao et al. 2025).
Tämän vuoksi käytämme F-ESWT-laitteistoa ja monesti myös tarjoamme sitä hoitovaihtoehtona. Tavoitteena on aina optimoida paraneminen ja pyrkimys saavuttaa pysyvä tai vähintään pitkäaikainen hoitotulos.
Muut jänteet, haavat ja nivelrikko
Akillesjänne
Akillestendinopatia ja akilleksen insertiopatia ovat kaksi läheistä, mutta täysin eri vaivaa. Nämä jaetaan jänteen keskiosan kipuun (tendinopatia) ja kiinnityskohdan (insertiopatia) kipuun. Joskus myös Haglundin deformiteetti lasketaan tähän mukaan, vaikka syy onkin väärin kasvaneessa luupiikissä.
F-ESWT toimii loistavasti kahdessa ensimmäisessä. Gerdesmeyer et al. tutkivat v. 2015 kroonista insertionaalista akillestendinopatiaa (insertiopatia) ja totesivat F-ESWT:n olevan turvallinen ja tilastollisesti erittäin merkittävä hoito verrattuna plaseboon.
Jänteen keskiosan vaivoissa parhaat tulokset saavutetaan, kun F-ESWT yhdistetään eksentriseen (jarruttavaan) lihasharjoitteluun (Rompe et al. 2009). Mikäli akilleksessa on oireilevaa kalkkikertymää, on F-ESWT erinomainen hoito. Kuten aina, niin tässäkin onnistuneen hoidon avainsanana on huolellinen valmistautuminen. Sijainti täytyy katsoa tarkasti ja hoitaa jänne 3-ulotteisesti.
Tibialis posterior ja peroneusjänteet
Samat biologiset paranemismekanismit pätevät nilkan sisäkehräsen takaa kulkevan tibialis posterior -jänteen sekä ulkosyrjän peroneusjänteiden rappeumiin.
F-ESWT stimuloi kollageenisäikeiden korjautumista, estäen vaivojen etenemisen jännerepeämiksi tai jalkaterän asentovirheiksi (esim. aikuisen lattajalka).
Nämä jänteet poikkeavat kuitenkin akilleksesta, jänteet ovat pienemmät ja niihin kohdistuu hieman erityylistä kuormitusta. Joskus luinen tukiholvi on jo romahtanut, jolloin ei välttämättä ole minkäänlaisia edellytyksiä F-ESWT -hoidollakaan.
Tämän vuoksi on tärkeätä suunnitella hoito aina tapauskohtaisesti, F-ESWT on yksi tärkeimmistä hoidoistamme, mutta ei lähellekään ainoa.
Vaikeasti paranevat haavat (mm. diabeettiset haavat)
Yksi modernin lääketieteen ja pehmytkudoskirurgian vaikuttavimmista F-ESWT:n käyttöaiheista on vaikeasti paranevien haavojen, kuten diabeettisten jalkahaavojen, hoito.
Koska F-ESWT stimuloi voimakkaasti verisuonten endoteelikasvutekijän (VEGF) tuotantoa, se parantaa paikallista mikroverenkiertoa, vähentää tulehdusta ja nopeuttaa kudoksen epiteelisaatiota merkittävästi.
Tämä hoitomuoto on monissa tutkimuksissa auttanut umpeuttamaan kroonisia haavoja ja säästänyt potilaita jopa amputaatioilta (Wang et al., 2015).
Voiko nivelrikkoa hoitaa F-ESWT:llä?
Perinteisesti on ajateltu, että nivelrikko (kuten nilkan kuluma tai isovarpaan tyvinivelen Hallux rigidus) on mekaaninen, kulumisesta johtuva peruuttamaton prosessi. Bio-ortopedia ja tiede on muuttanut tätä ajatusta ja tämä on vähentänyt myös kirurgian tarvetta.
Nivelrikkokipu johtuu usein rustonalaisen luun sairaudesta (subchondral bone marrow lesions) ja nivelkalvon tulehduksesta, ei niinkään pelkästä ruston puutteesta.
Asiaa tutkittiin systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä (Reilly et al. 2018) ja siinä todettiin, että F-ESWT on erittäin lupaava hoito nivelrikon hoidossa.
Se vähentää tutkitusti rustonalaisen luun ödeemaa, hidastaa ruston tuhoutumista muokkaamalla nivelnesteen sytokiineja ja lievittää nivelrikkokipua jopa paremmin ja turvallisemmin kuin nivelensisäiset kortisonipistokset.
Hallux limitus ja Hallux rigidus (Isovarpaan tyvinivelen nivelrikko):
Isovarpaan tyvinivelen kulumassa – sen varhaisessa (limitus) ja myöhäisessä (rigidus) vaiheessa – F-ESWT voi rikkoa niveltä ympäröiviä pieniä kalkkikertymiä. Lisäksi se lievittää nivelkapselin tulehduskipua.
Tämä lisää varpaan kivutonta liikerataa ja parantaa koko jalkaterän biomekaniikkaa kävellessä.
F-ESWT on erinomainen konservatiivinen tukihoito nivelrikon eri vaiheissa, ja sillä voidaan usein siirtää tai jopa estää jäykistysleikkauksen tarve (Saxena et al., 2018).
Fokusoitu paineaaltohoito Luutohtoreissa
Hoito vaatii aina lääketieteellistä tarkkuutta ja tähän olemme panostanut niin laitteiston kuin kouluttautumisen osalta.
F-ESWT-laitteisto koostuu keskusyksiköstä ja anturista. Anturilla säädetään impulssien suunta ihon pinnalta.
Hoitoalue valellaan runsaalla geelillä, jotta korkeaenergisten impulssien eteneminen kudokseen on optimaalista. Koska impulssit tähdätään ihonalaiskudosta syvemmälle, kohdealue varmistetaan aina kolmiulotteisesti eri suunnista ultraäänellä (tai joskus röntgen-läpivalolla).
Näin mittaamme vaurion sijainnin ja syvyyden X- ja Y-akseleilla jopa millimetrin tarkasti, ja varmistamme, että impulssit osuvat oikeaan osoitteeseen.
Varsinainen hoito kokonaisuudessaan kestää noin 30 minuuttia, josta F-ESWT -osuus on 10-15 minuuttia. Hoidon ainoat haittapuolet ovat hoidon aikainen kipu hoitoalueella sekä ajoittain alueelle tulevat pienet mustelmat.
Kipu on kuitenkin onneksi aaltoilevaa ja potilaalta kysytään jatkuvasti kivun voimakkuudesta ja heti jos kipu ylittää kipukynnyksen, niin nostetaan anturi irti jolloin kipu helpottaa.
Kokemuksemme mukaan potilaat pelkäävät kuitenkin kipua etukäteen jopa liikaa, koska johtopuudutuksia joudumme äärimmäisen harvoin tarjoamaan.
Hoito annetaan 3-5 kerran sarjahoitona niin, että hoitokertojen väli on yleensä 1-2 viikkoa. Hoidon jälkeen alue tuntuu usein jopa paremmalta kuin ennen hoitoa, vaikka biologinen paraneminen kestääkin viikkoja (-kuukausia hankalissa tapauksissa).
Yhteenveto
Fokusoitu ESWT on Suomessa piiloon jäänyt lääketieteen ja fysiikan mestariteos. Se edustaa modernia, regeneratiivista ortopediaa, jossa leikkausveitsen sijaan käytetään kehon omia biologisia korjausmekanismeja korkeaenergisen elektromagneettisen paineaallon ohjaamana.
Miksi valita F-ESWT
- Tieteellinen näyttö: Kymmenet satunnaistetut tutkimukset (RCT) ja meta-analyysit tukevat sen käyttöä. Indikaatioita on monella eri lääketieteen alalla. Pisimpään hoitoa on käytetty urologiassa, minkä jälkeen se on yleistynyt myös mm. kardiologiassa, plastiikkakirurgiassa ja ortopediassa.
- Turvallisuus: Vältetään leikkauksiin liittyvät riskit sekä kortisonipistosten haittavaikutukset kudoksille.
- Tehokkuus: Jokaisen hoitokerran aikana ammutaan noin 3000 impulssia teholtaan jopa 55mj / mm2. Tämä on satoja kertoja suurempi teho kuin radiaalisessa shockwavessa. Hoito kestää vain noin 10–15 minuuttia per kerta ja hoitokertoja tarvitaan 3-5 kappaletta.
- Monitehoinen: F-ESWT toimii biokemiallisen tapansa lisäksi myös mekaanisesti. Tämän vuoksi se on tehokas esimerkiksi jännekalkkien murskaamisessa.
- Luonnollinen paraneminen: Hoito ei vain sammuta oiretta (kuten kipulääke), vaan korjaa vaurioituneen kudoksen (jänne, luu) solutasolla. F-Teho on seurausta kehon eri paranemismekanismien tehostumisesta ja aktivoitumisesta.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ) - Fokusoitu paineaaltohoito (F-ESWT)
Sattuuko F-ESWT -hoito?
Fokusoitu paineaaltohoito voi tuntua hoitohetkellä epämukavalta tai kivuliaalta (erityisesti jos alueella on voimakas tulehdustila tai luuödeema), mutta kipu on aaltoilevaa ja kestää vain hoitoiskujen ajan. Klinikkamme käyttää erittäin tarkkaa lääketieteellistä laitteistoa, ja hoidon tehoa säädetään aina potilaan kipukynnyksen mukaan. Puudutusta tarvitaan erittäin harvoin. Varsinainen F-ESWT -vaihe kestää kerrallaan vain 10–15 minuuttia.
Kuinka monta hoitokertaa tarvitsen?
Tämä riippuu täysin vaivan laadusta. Yleisimmin suosittelemme 3–5 hoitokerran sarjaa, jotka toteutetaan tyypillisesti 1–2 viikon välein. Vaikeimmissa tapauksissa, kuten pitkittyneissä pitkien luiden luutumattomissa murtumissa (nonunion), voidaan tarvita pidempi (5 hoitokerran) jakso. Suurempi osa tapauksista hoituu siis kolmella hoitokerralla.
Kuinka nopeasti tulokset näkyvät?
Osa potilaista kokee merkittävän kivunlievityksen heti ensimmäisen hoitokerran jälkeen ”hyperstimulaation” vuoksi. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että F-ESWT käynnistää solutasolla biologisen paranemisprosessin (kuten uudissuonittumisen ja kollageenisynteesin tai luunmuodostajasolujen aktivaation). Varsinainen kudoksen uusiutuminen vie aikaa. Lopulliset ja pysyvät tulokset, erityisesti jänne- ja luuvaivoissa, näkyvät yleensä 6–12 viikon kuluessa.
Voinko urheilla F-ESWT-hoitojakson aikana?
Tämä arvioidaan aina yksilöllisesti lääkärin vastaanotolla riippuen alkuperäisestä vaivasta. Yleissääntönä kevyempi, kipua pahentamaton liike on usein sallittua, mutta raskaampaa iskutusta tai maksimaalista rasitusta hoitoalueelle suositellaan välttämään. Hoito on regeneratiivinen eli muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä vaikka joskus kipu helpottaakin nopeasti.
Sopiiko F-ESWT kaikille?
F-ESWT on erittäin turvallinen hoito ja esimerkiksi jänteiden repeämistä ei ole kuin yksittäisiä tapauselostuksia ikä-ihmisellä. Käyttämällämme hoitoprotokollalla emme ole mustelmia ja hoidon aikaista kipua kummempia komplikaatioita nähneet. On olemassa muutamia tilanteita, joissa F-ESWT -hoitoa ei anneta. Näitä ns. kontraindikaatioita ovat mm. hoidettavalla alueella oleva aktiivinen pahanlaatuinen kasvain sekä erittäin vaikeat verenhyytymishäiriöt. Hoitoa ei myöskään anneta niin, että impulssit osuisivat keuhkoihin ja keuhkopussiin tai selkäydintilan hermoihin. Lääkäri varmistaa hoidon soveltuvuuden aina ennen hoitosarjan aloitusta.
Mihin vaivaan fokusoitu paineaaltoihoito auttaa parhaiten?
Rasitusmurtumat ja luutumattomat murtumat hyötyvät hoidosta eniten sekä tieteen että meidän kokemuksemme mukaan. Seuraavana tulee plantaarifaskiitti ja akillesjänteen tendinopatia sekä tietyt muut indikaatiot ja kalkinmurskaus.
Eikö jalkakipu helpota tai murtuma parane?
Voit myös käyttää alla olevaa yhteydenottolomaketta. Vastaamme mahdollisimman pian. Sähköpostitse voimme arvioida vaivaasi ja järkevintä hoitopolkua alustavasti jo ilman vastaanottoa. Tästä ei koidu mitään kustannuksia luonnollisesti.
- Katz NB. et al. Extracorporeal Shockwave Therapy With Extracorporeal Magnetotransduction Therapy for Osteonecrosis of the Metatarsal Head: A Case Series. Foot and Ankle Specialist, Sage Journals, 2026
- Tenforde, A. S., et al. Outcomes Using Focused Shockwave for Treatment of Bone Stress Injury in Runners. Bioengineering, 2023, 10(8), 980.
- Hwang, J. T., et al. Follow-up of clinical and sonographic features after extracorporeal shock wave therapy in painful plantar fibromatosis. PLoS One, 2020, 15(8), e0237444.
- Gollwitzer H, et al. Clinically relevant effectiveness of focused extracorporeal shock wave therapy in the treatment of chronic plantar fasciitis: a randomized, controlled multicenter study. The Journal of Bone & Joint Surgery. 2015; 97(9): 701-708.
- Sansone, V., et al. Extracorporeal Shockwave Therapy in the Treatment of Nonunion in Long Bones: A Systematic Review and Meta-Analysis. Journal of Clinical Medicine, 2022, 11(7), 1977.’
- Schaden W, Mittermayr R, Haffellner F, Smolen D, Gerdesmeyer L, Wang CJ.Extracorporeal shockwave therapy (ESWT)–First choice treatment of fracture non-unions? International Journal of Surgery. 2015;24(Pt B):179-183.
- Cacchio A, Giordano L, Guidobaldi O, et al. Extracorporeal shock-wave therapy compared with surgery for hypertrophic long-bone nonunions. The Journal of Bone and Joint Surgery (American Volume). 2009;91(11):2589-2597.
- Santiago GG. et al. Shockwave treatment for medial tibial stress syndrome in military cadets: A single-blind randomized controlled trial. Int J Surg. . 2017 Oct:46:102-109
- Moya, D., et al. Current knowledge on evidence-based shockwave treatments for musculoskeletal and neurological applications. International Journal of Surgery, 2018, 49, 145-152.
- Notarnicola, A., et al. The biological effects of extracorporeal shock wave therapy (eswt) on tendon tissue. Muscles, Ligaments and Tendons Journal, 2012, 2(1), 33-37.
- Schroeder, A. N., et al. Utilizing Extracorporeal Shockwave Therapy for in-Season Athletes. Healthcare (Basel), 2023, 11(8), 1102.
- Omodani, T. Extracorporeal Shock Wave Therapy Combined With Platelet-Rich Plasma Injection to Treat the Nonunion of a Stress Fracture of the Proximal Phalanx of the Great Toe: A Case Report. Cureus, 2024, 16(3), e55877.
- Tenforde, A. S., et al. Best practices for extracorporeal shockwave therapy in musculoskeletal medicine: Clinical application and training consideration. PM&R, 2022, 14(5), 611-619.
- Li, H., et al. Autologous Platelet‐Rich Plasma and Shockwave Therapy for Refractory Middle Femoral Nonunion: A Case Report. Orthopaedic Surgery, 2024.
- D’Agostino, M. C., et al. Treatment of Chronic Hallux Sesamoid Injuries with Focused Extracorporeal Shockwave and Physical Therapy in an Athletic Population: A Retrospective Case Series. German Journal of Sports Medicine, 2024, 75(4).
- Chou, S. Y., et al. Avoiding Hallux Sesamoidectomy: A Narrative Review. Life (Basel), 2025, 15(1), 105.
- Moya, D., et al. Current knowledge on evidence-based shockwave treatments for musculoskeletal and neurological applications. International Journal of Surgery, 2018.
- Zhang, Y., et al. Effect of extracorporeal shock wave therapy on nerve conduction: a systematic review and meta-analysis. Frontiers in Neurology, 2024.
- Kang, S., et al. Effect of liquid-electric extracorporeal shock wave on treating traumatic avascular necrosis of talus. Zhongguo Gu Shang, 2015.
- Furia, J. P., et al. Shock wave therapy compared with intramedullary screw fixation for nonunion of proximal fifth metatarsal metaphyseal-diaphyseal fractures. The Journal of Bone and Joint Surgery (American Volume), 2010, 92(4), 846-854.
- Al-Ashhab, M. E., et al. Extracorporeal shock wave treatment of non- or delayed union of proximal metatarsal fractures. Foot & Ankle International, 2011, 32(11), 1047-1051.