Urheilu on parasta mitä keholle voi tehdä, mutta tuki- ja liikuntaelimistö on jatkuvalla koetuksella. Erityisesti alaraajat – sääri, nilkka ja jalkaterä – ottavat vastaan valtavia iskutuksia, vääntöjä ja kuormitusta jokaisella askeleella, hypyllä ja suunnanmuutoksella. Ei siis ole yllätys, että nilkan nyrjähdys on ylivoimaisesti maailman yleisin urheiluvamma (arvioiden mukaan jopa 40 % kaikista urheiluvammoista kohdistuu nilkan alueelle).
Luutohtoreilla olemme omistautuneet urheilijoiden ja aktiiviliikkujien alaraajavammojen diagnostiikkaan, konservatiiviseen hoitoon ja vaativaan kirurgiaan. Valikoimassamme on myös erikoishoitoja, joista voi olla apua vaativimmissa tapauksissa. Tavoitteemme on palauttaa sinut takaisin lajisi pariin – nopeasti, turvallisesti ja entistä vahvempana.
Urheilukirurgian korkeatasoinen osaaminen tukenasi
Klinikkamme jalkakirurginen osaaminen pohjautuu vahvaan ja pitkään taustaan urheilukirurgiassa. Tausta koko vartalon -myös yläraajojen ja olkapäiden- urheilukirurgiassa, mutta siirtyminen myöhemmin täysipainoisesti jalka- ja nilkkakirurgiaan on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Tämä on mahdollistanut mm. edistyneiden tähystystekniikoiden käyttöönoton monissa alaraajojen vammoissa, joissa kirurgia on perinteisesti tehty avoleikkauksen muodossa. Pehmytkudosvammojen laaja-alainen ymmärrys on tärkeä osa hyvää hoitoa.
Kouluttautuminen kansainvälisissä huippuyksiköissä, kuten Ruotsin Karoliinisen instituutin alaraajayksikössä on avartanut näkökulmia monen alaraajavamman hoidossa. Siellä työskentely polven moniligamenttivammojen (usean nivelsiteen samanaikainen repeämä) tiimissä sekä vaikeiden nilkkavammojen jälkitiloja hoitavassa erikoistiimissä antoi poikkeuksellisen vahvan pohjan alaraajan monimutkaisten traumojen ratkaisemiseen. Lisäksi American College of Sports Medicine (ACSM) -sertifikaatin suorittaminen on tuonut vahvan lisän urheiluvammojen osaamisessa. Sertifikaatti keskittyi erityisesti kamppailu- ja kehälääketieteeseen – lajeihin, joissa vammat ovat usein suurienergisiä ja monimuotoisia. Esimerkiksi vapaaottelun harjoittelutyylien laajuus tarkoittaa sitä, että vammoja näkee niin ylikuormitusvammoina kuin akuutteina traumoina.
Kamppailulajien lisäksi toiminta usean eri lajin joukkueen lääkärinä tai konsulttina on edelleen vahvistanut urheiluvammojen osaamisen pohjaa. Juoksijoiden alaraajavammat pikajuoksusta ultramatkoihin, palloilu- ja muut joukkueurheilulajit, yleisurheilu, muodostelma- ja taitoluistelu sekä monet yksilöurheilulajit ovat käyneet tutuksi.
Moni urheilija vähättelee alaraajavammoja. Esimerkiksi ”tavallinen” nilkan nyrjähdys hoidetaan usein pelkällä kylmällä ja levolla. Tilastot ovat kuitenkin karuja:
Jopa 20–40 % puutteellisesti hoidetuista nilkan nyrjähdyksistä johtaa krooniseen nilkan epävakauteen (löysä nilkka).
Krooninen epävakaus on myöhemmin ylivoimaisesti suurin yksittäinen syy nilkan ennenaikaiselle nivelrikolle (artroosille).
Oikea-aikainen konservatiivinen hoito on kaiken A ja O.
Tiedämme nykyään, että akuuttivaiheen aggressiivinen tuki (kuten oikeanlaisen nilkkatuen tai Walker-ortoosin käyttö heti vamman jälkeen) ja varhainen, ohjattu kuormitus parantavat nivelsiteiden paranemista merkittävästi. Hyvällä alkuvaiheen hoidolla leikkaushoitoa (kirurgiaa) tarvitaan akuuteissa vammoissa vain murto-osassa tapauksista. Jos vamma on kuitenkin jo kroonistunut tai luutuminen on viivästynyt, käytössämme on maailmanluokan paletti aina bio-ortopediasta nykyaikaiseen tähystyskirurgiaan.
Konservatiivisen hoiton ammattilaiset ovat tukenasi ja tästä linkistä löydät tietoa kuntoutuksesta sekä linkit yhteistyötä kanssamme tekevien alaraajavammojen ammattilaisten sivuille.
Yleisimmät säären, nilkan ja jalkaterän urheiluvammat
Valtaosa urheilijoiden jalkavammoista jakaantuu kahteen kategoriaan: akuutit traumat (äkilliset iskut, vääntymiset ja repeämät) sekä rasitusvammat (kudoksen ylikuormittuminen ajan myötä).
1. Jänneongelmat ja repeämät (Tendinopatiat)
Jänteet siirtävät lihaksen voiman luuhun. Kun kuormitus ylittää jänteen palautumiskyvyn, syntyy rappeumaa tai pahimmillaan repeämä.
2. Rasitusmurtumat
Kun sääriluun, nilkan tai jalkapöydän luihin kohdistuu toistuvaa iskua ilman riittävää palautumista, luuhun syntyy hiusmurtuma.
3. Nivelsidevammat ja epävakaus
Nilkan nyrjähtäessä (useimmiten sisäänpäin eli inversiovamma) nilkan ulkosyrjän nivelsiteet (FTA tai ATFL ja FC tai CFL) repeävät osittain tai kokonaan. Nyrjähdyksessä ,mekanismista ja vamman iästä riippuen, on kyse jostakin seuraavista:
Syndesmoosi: Syndesmoosivamma (Korkea nilkan nyrjähdys) on erityisen petollinen nilkan vaativa nivelsidevamma. Sääri- ja pohjeluuta yhdistävän nivelsiteen repeämä, joka vaatii aina tarkkaa diagnostiikkaa ja huomattavasti pidemmän toipumisajan. Hoito: Osittainen syndesmoosivamma, missä nilkan nivelhaarukka on tukeva, saadaan hyvä lopputulos yleensä konservatiivisella hoidolla. Totaali ja epätukeva syndesmoosivamma sen sijaan vaatii varhaisen vaiheen kirurgista hoitoa, koska muuten nilkan nivelrikko uhkaa niveltä hyvin nopeasti.
- Akuutti nilkan nyrjähdys: Nilkan nyrjähdyksen osalta riittävän hyvin toteutettu konservatiivinen hoito on hyvän. lopputuloksen perusta. Sen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, koska ilman asianmukaista konservatiivista hoitoa on riski krooniselle nilkan epävakaudelle erittäin suuri (jopa kymmeniä prosentteja riippuen vamman vakavuudesta).
- Krooninen nilkan epävakaus: Mikäli akuutit nyrjähdykset jätetään huomioimatta tai hoidetaan huonosti, on riski krooniselle epävakaudelle suuri. Niissä tapauksissa, joissa asianmukaisesti toteutettu terapia ei riitä, niin korjaamme nivelsiteet nykyaikaisin keinoin, niin että paluu urheilun pariin sujuu mahdollisimman sujuvasti.
4. Rustovauriot (OCD / OCL) ja nivelen pinnetilat (Impingement)
Urheiluvammojen yhteydessä nilkan sisään voi tulla iskujen seurauksena rustonalaisia vaurioita (Osteochondral Lesions of the Talus) tai sinne voi jäädä arpikudosta ja luupiikkejä, jotka aiheuttavat kipua ääriliikkeissä.
Nilkan pinnetilat / ahtaus: Nilkka ”jumittaa” kyykkyyn mennessä (jalkapallo, jääkiekko) tai varpaille noustessa (baletti, voimistelu). Kyseessä voi olla vaiva, mikä on yllättävän tavallinen. Joko nilkan etuosan tai nilkan takaosan pinnetila. Ahtaus voi johtua joko vamman provosoimasta ylimääräisen luunokan muodostumisesta, arpikudoksesta tai takanilkan lisäluun (os trigonum) aiheuttamasta ahtaudesta.
Hoito: Nämä hoidetaan erinomaisin tuloksin nilkan tähystysleikkauksella (artroskopia), jossa ylimääräinen arpi tai luupiikki poistetaan minimaalisen invasiivisesti. Rustovaurioissa (OCD / OCL) käytämme alan parhaita paikkausmenetelmiä ja tarvittaessa yhdistämme nämä moderniin bio-ortopediaan (kantasolut/BMAC) ruston laadun parantamiseksi.