Sivustoamme uudistetaan parhaillaan. Artikkelimme ovat kuitenkin luettavissa, samoin lisäämme säännöllisesti tietoa muista palveluista. Kysy sillä aikaa hoidosta: info@jalkakirurgi.fi

Plantar plate -vaurio Päkiän kipu ja yksi vasaravarpaan syy

Asiantuntija-artikkeli | Kirjoittaja: Carl Lybäck, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Sisällysluettelo

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, jalkakirurgi Carl Lybäck

Carl Lybäck, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, jalka- ja urheilukirurgi

Tiivistelmä: Plantar plate -vaurio (Päkiäkipu ja varpaan virheasento)

  • Plantar plate on jokaisen varpaan tyvinivelen (MTP) alla sijaitseva erittäin vahva, rustoinen nivelsidelevy (tukikeinu), joka ottaa vastaan askeleen iskun ja pitää varpaan kiinni maassa.
  • Pienissä varpaissa (yleisimmin 2. varvas) vaurio syntyy lähes aina hitaan, kroonisen ylikuormituksen seurauksena. Taustalla on usein isovarpaan toimintahäiriö (kuten vaivaisenluu) tai poikkeuksellisen pitkä toinen jalkapöydänluu.
  • Isovarpaan (MTP 1) vaurio on sen sijaan yleensä voimakas, akuutti urheilutapaturma, jossa varvas vääntyy rajusti ylöspäin (”Turf Toe”).
  • Pienempien varpaiden vaurion tyyppioire on tunne päkiän alla olevasta ”kivenmurikasta” ja kivun paikantuminen tarkasti yhden varpaan tyveen.
  • Hoitamattomana tukikeinu repeää kokonaan, jolloin varvas nousee pysyvästi ilmaan ja kääntyy viereisen varpaan päälle ristiin (ns. crossover toe -ilmiö).
  • Varhainen diagnoosi kliinisellä tutkimuksella ja magneettikuvalla (MRI) on kriittistä, jotta vaurio ehditään hoitaa ennen nivelen pysyvää luksaatiota (sijoiltaanmenoa) ja jäykistymistä vasaravarpaaksi.
  • Pysyväksi muuttunut virheasento ja revennyt nivel vaativat jalkakirurgisen leikkauksen. Toimenpiteessä jalkapöydän luuta usein lyhennetään (Weil-osteotomia) ja repeytynyt nivelside ommellaan ankkureilla takaisin kiinni.
  • Päkiän kipu on aina merkki siitä, että jotain on pielessä. Kroonistuessa vaikeutuu myös hoito.
  • Tuore ja joustava vaurio voidaan usein hoitaa konservatiivisesti: varpaan teippauksella alaspäin (antaa nivelsiteelle rauhan arpeutua kiinni), rullaavilla kengillä ja yksilöllisillä päkiäpohjallisilla.

Päkiän puolen plantar plate -vaurio lienee alidiagnosoitu vaiva. Vaiva jaetaan traumaattisiin isovarpaan tyvinivelen (surf toe) ja ei-tapaurmaisiin pienempien varpaiden tyvinivelen plantar platen vaurioon.

Tuntuuko päkiässä siltä, kuin kävelisit jatkuvasti pienen kivenmurikan tai rypistyneen sukan päällä? Kipu paikantuu tarkasti yhden varpaan tyveen, ja jalkaa tarkastellessa huomaat, että kyseinen varvas (useimmiten toinen varvas) on alkanut nousta ylöspäin tai kääntyä kohti isovarvasta.

Klinikallamme tutkimme ja hoidamme plantar plate -vaurioita säännöllisesti. Tarkan kliinisen tutkimuksen ja EBM-pohjaisen diagnostiikan avulla voimme määrittää repeämän tarkan asteen ja suunnitella hoidon, joka estää varpaan pysyvän ja kivuliaan virheasennon.

Plantar plate -vaurio tulee varpaan tyviniveleen päkiän puolelle
Plantar plate on vahva, sidekudos-rustoinen tukikeinu aivan varpaiden tyvinivelen alla. Kun se repeää esimerkiksi jatkuvan ylikuormituksen vuoksi, varvas menettää biomekaanisen tukensa. Seurauksena varvas nousee usein ylöspäin ja alkaa kääntyä viereisen varpaan päälle. Oikea-aikaisella hoidolla nivel voidaan vakauttaa takaisin paikoilleen. (Kuva Carl Lybäck)

Kyseessä on todennäköisesti plantar plate -vaurio. Se on yksi yleisimmistä päkiäkivun syistä, mutta valitettavan usein se sekoitetaan esimerkiksi [Mortonin neuroomaan] tai pelkkään jalkapöydän ylirasitukseen.

Mikä on plantar plate ja miksi se on niin tärkeä?

Anatomisesti plantar plate (jalkapohjan puoleinen jännelevy) on paksu, joustava ja rustoinen nivelsidelevy, joka sijaitsee jokaisen varpaan tyvinivelen (MTP-nivel) alla jalkapohjan puolella.

Voit kuvitella sen ikään kuin jalkapöydän luun pään ja varpaan väliin pingotettuna fysiologisena tukikeinuna tai riippumattona. Sen tärkein tehtävä on ottaa vastaan kehon askeleen isku, vakauttaa nivel ja estää varvasta nousemasta liikaa ylöspäin (hyperekstensio) tai kääntymästä sivuille, kun ponnistat päkiältä eteenpäin.

Pienempien varpaiden vauriot (MTP 2–5)

Ylivoimaisesti yleisin paikka plantar plate -repeämälle on toisen varpaan tyvinivelessä (MTP 2). Vaurio syntyy näissä nivelissä erittäin harvoin äkillisessä tapaturmassa; kyseessä on useimmiten hidas, krooninen ylikuormitus ja biomekaaninen ketjureaktio, joka huipentuu nivelsiteen pettämiseen.

rontgen plantar plate lyback
Punaisella on ympyröity toisen varpaan tyvinivel (MTP 2). Varvas on mennyt täysin pois sijoiltaan, mikä kertoo mm. plantar platen massiivisesta vaurioitumisesta. Kuvan potilaalle on myös tehty vaativa uusintaleikkaus isovarpaan tyviniveleen. Nivel on luudutettu ja kiinnitetty levyin ja ruuvein. Tämä isovarpaan jäykistyminen voi olla yksi syy siihen, miksi potilaalle kehittyi poikkeuksellinen kuormitus, plantaar platen vaurio ja sijoiltaan oleva II-varvas. Huomio kiinnittyy myös siihen, että toinen jalkapöydän luu on anatomisesti hyvin pitkä viereiseen nähden. (Kuva Carl Lybäck)

Miksi tukikeinu pettää?

Isovarpaan virheasento: Jos potilaalla on [Vaivaisenluu (Hallux valgus)], isovarvas ei enää pysty kantamaan normaalia isoa kuormaansa askeltaessa. Askeleen koko paino siirtyy suoraan ja aggressiivisesti toiselle jalkapöydän luulle, jonka alla oleva plantar plate joutuu kestämään moninkertaista rasitusta, kunnes se alkaa rispaantua ja lopulta repeää.

Pitkä toinen jalkapöydän luu: Rakenteellisesti poikkeuksellisen pitkä toinen jalkapöydän luu (metatarsaali) saa askeleen ponnistusvaiheen koko voiman osakseen ensimmäisenä, mikä venyttää nivelsidettä jatkuvasti yli sen sietokyvyn.

Kun tämä tukikeinu pettää, varvas ei enää pysy alhaalla kiinni maassa. Seurauksena on lääketieteessä tunnettu ns. ”crossover toe” -ilmiö, jossa toinen varvas nousee ilmaan ja alkaa kääntyä isovarpaan päälle ristiin.

Isovarpaan vauriot (MTP 1 ja ”Turf Toe”)

Isovarpaan tyvinivelen (MTP 1) plantar plate -kompleksi on rakenteeltaan paljon massiivisempi, ja siihen kytkeytyvät myös isovarpaan alla sijaitsevat tärkeät jänneluut. (Lue lisää näistä: Sesamoidiitti ja isovarpaan sesamluut).

Toisin kuin pienemmissä varpaissa, isovarpaan plantar plate -vaurio on lähes poikkeuksetta akuutti tapaturma. Se syntyy, kun isovarvas vääntyy voimakkaasti ylöspäin esimerkiksi urheilussa pehmeällä ja pitävällä alustalla (tästä juontuu englanninkielinen termi ”Turf Toe”, tekonurmipelaajien varvas). Tämä on erittäin kivulias ja vakava vamma, joka vaatii kuormituksen välitöntä kevennystä ja immobilisaatiota, jotta varpaan elintärkeä työntövoima voidaan pelastaa.

Miksi oireita ei kannata sivuuttaa?

Plantar plate -repeämä on luonteeltaan etenevä vaiva. Alkuvaiheessa kyse on vain nivelsiteen kivuliaasta venyttymisestä, jolloin varvas on vielä suorassa ja nivel joustava. Jos alueen ylikuormitusta ei pureta, nivelside repeää viikkojen tai kuukausien kuluessa kokonaan.

Tällöin nivel menee osittain tai kokonaan sijoiltaan (luksaatio). Kun varvas on noussut pysyvästi ylös ja viereisen varpaan päälle, nivelkapseli sen ympärillä alkaa välittömästi arpeutua ja kiristyä. Lopulta jalkaan muodostuu jäykkä [Vasaravarvas, joka hankaa kenkään, aiheuttaa känsiä ja vaikeuttaa normaalia kävelyä merkittävästi. Varhainen asiantuntijan puuttuminen säästää potilaan usein isolta, luita katkovalta korjaavalta leikkaukselta.

Konservatiivinen hoito – Varhaisen vaiheen ratkaisut

Jos nivel on lääkärin tutkimuksessa vielä joustava, varvas pysyy suorassa linjassa, eikä täydellistä repeämää ole ehtinyt tapahtua, tavoitteena on nivelen nopea rauhoittaminen ja mekaanisen tuen antaminen.

Varpaan teippaus (Plantar flexor taping): Fysioterapeutti, osteopaatti tai jalkaterapeutti (AMK) ohjaa yksinkertaisen teippaustekniikan, jossa kipeä varvas vedetään kinesioteipillä kevyesti alaspäin. Tämä fysiologisesti tuo repeytyneen tukikeinun reunat lähemmäs toisiaan ja antaa kudokselle mahdollisuuden arpeutua takaisin kiinni.

Tukipohjalliset ja jalkineet: Pohjan osalta jäykkä ja rullaava kenkä estää varpaan kivuliaan taivutuksen jokaisella askeleella. Yksilölliseen pohjalliseen lisättävä anatominen päkiätuki (pelotti) kohottaa jalkapöydän luuta hieman ylöspäin, mikä vähentää suoraan nivelsiteeseen kohdistuvaa jatkuvaa venytystä.

Operatiivinen hoito (Leikkaus)

Jos varvas on noussut pysyvästi sijoiltaan, muuttunut jäykäksi tai konservatiivinen hoito ei poista kipua 3–6 kuukauden kuluessa, tilanne joudutaan korjaamaan kirurgisesti. Vahva lääketieteellinen näyttö tukee repeämän rakenteellista korjaamista nivelen vakauttamiseksi ja kivun poistamiseksi (Nery ym., 2012).

Klinikallamme hoidon suunnittelu tehdään aina tapauskohtaisesti varpaan tilanteen mukaan:

Suora korjaus ja Weil-osteotomia: Tämä on nykykirurgian yleisin ja luotettavin menetelmä. Teemme lyhentävän luun katkaisun (osteotomian) ylikuormittuneeseen jalkapöydän luuhun. Tämä antaa tilaa kireään niveleen. Sen jälkeen itse revennyt plantar plate -kudos ommellaan erikoislangoilla ja pienillä ankkureilla takaisin kiinni varpaan tyveen. Jalkapöydän luu kiinnitetään uuteen asentoonsa pienellä titaaniruuvilla.

Jännesiirrot: Jos varvas on ehtinyt olla sijoiltaan vuosia ja plantar plate on surkastunut olemattomiin, emme pysty enää ompelemaan sitä. Tällöin joudumme joskus siirtämään varpaan koukistajajänteen (FDL) varpaan selkäpuolelle vetämään niveltä dynaamisesti takaisin alaspäin (ns. Girdlestone-Taylor -toimenpide).

Luun resektio ja nivelen jäykistäminen: Vaikeissa ja jäykissä virheasennoissa myös itse varvasta voidaan joutua lyhentämään. Tällöin poistetaan pieni pala luuta ja samalla jäykistetään varpaan keskinivel (PIP-nivel) suoraan ja kivuttomaan asentoon.

Tähystyskirurgia (Artroskopia): Olemme erikoistuneet pienten nivelten tähystyskirurgiaan. Valikoiduissa, tietyntyyppisissä tuoreissa repeämissä voimme siistiä nivelen sisäiset vauriot, hoitaa paikalliset rustovauriot (OCD) ja tehdä repeämän korjaukset mini-invasiivisesti kameran avustuksella. Tämä vähentää pehmytkudosvauriota ja nopeuttaa huomattavasti alkuvaiheen paranemista. (Huom! Tämä soveltuu vain osaan tapauksista; suurempi ja jäykempi osa varpaista vaatii edelleen perinteisen avotoimenpiteen).

Toipuminen leikkauksesta

Leikkauksen jälkeen on ensiarvoisen tärkeää noudattaa tiukkaa jalan kohoasentoa ensimmäisen 1–2 viikon ajan. Koska varpaiden alueen verenkierto on herkkä, kohoasento sydämen yläpuolella on elinehto haavan ongelmattomalle paranemiselle ja voimakkaan turvotuksen laskulle.

Liikkeellelähtö tapahtuu varhaisessa vaiheessa jäykkäpohjaisen hoitokengän (ns. post-op- tai Pirka-kengän) avulla. Kengällä saa usein varata painoa suoraan kantaan, ja ensimmäisinä viikkoina kävelyä tuetaan usein myös kyynärsauvoilla kudosten kiinnittymisen turvaamiseksi. Luutuminen ja nivelsiteen kiinnittyminen kestää noin kuusi viikkoa. Leikkauksessa mahdollisesti käytettävä titaaniruuvi jätetään luuhun pysyvästi; sen poistoa myöhemmällä toimenpiteellä tarvitaan käytännössä erittäin harvoin.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ) – Plantar plate -vaurio

Saadaanko varvas leikkauksella täysin suoraksi?

Leikkauksen lääketieteellisenä tavoitteena on aina ensisijaisesti kivuton ja vakaa nivel. Suurin osa varpaan virheasennosta (crossover) saadaan korjattua luotettavasti, mutta erityisesti kroonisissa ja vuosia jatkuneissa vaivoissa varpaaseen voi nivelkapselin venymisen myötä jäädä lievä esteettinen virheasento tai nivelalueen pullotus. Lääketieteellinen tavoite on kuitenkin palauttaa jalan mekaaninen toiminta, ei pelkkä kosmeettinen ulkonäkö.

Voiko nivel tulla uudestaan sijoiltaan leikkauksen jälkeen?

Moderni anatominen korjaus (jossa yhdistetään luun osteotomia ja nivelsiteen ompelu) on erittäin kestävä ja luotettava. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että jalkaterän alkuperäinen biomekaaninen häiriö (kuten isovarpaan vaivaisenluu) hoidetaan samalla, tai jalan tuki varmistetaan laadukkailla pohjallisilla. Jos alkuperäistä mekaanista painetta ei poisteta, ylikuormitus voi ajan myötä repiä uudenkin korjauksen auki.

Miten nopeasti voin palata lenkkeilyyn leikkauksen jälkeen?

Miten nopeasti voin palata lenkkeilyyn leikkauksen jälkeen?

Lähdeluettelo

Klein, E. E., et al. Clinical examination of plantar plate abnormality: a diagnostic perspective. Foot & Ankle International, 2013, 34(6), 800-804. (Käsittelee kliinistä diagnostiikkaa ja ns. ”drawer test” -vetolaatikkokoetta, jolla epävakaus todetaan.)

Ojofeitimi, S., et al. Conservative Management of Second Metatarsophalangeal Joint Instability in a Professional Dancer: A Case Report. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy, 2016, 46(2), 114-123. (Tukee ensilinjan konservatiivisia hoitolinjoja, kuten teippausta ja paineen tasaamista, jolla estetään nivelen yliojennusta erityisesti urheilijoilla.)

Lui, T. H. Correction of Crossover Toe Deformity by Plantar Plate Tenodesis and Arthroscopic Release of Lumbrical. Arthroscopy Techniques, 2021, 10(7), e1685–e1691. (Katsaus nykyaikaisiin kirurgisiin korjaustekniikoihin silloin, kun konservatiivinen hoito ei riitä pitämään varvasta linjassa.)

Geng, X., et al. Diagnosing Plantar Plate Injuries: A Narrative Review of Clinical and Imaging Approaches. Diagnostics (Basel), 2024, 14(20), 2261. (Aivan tuore, erittäin kattava katsaus plantaarilevyn anatomiaan, biomekaniikkaan ja nykyaikaiseen kuvantamisdiagnostiikkaan.)

Eikö kipu helpota?

Varaa aika nilkka- ja jalkaortopedille, jolla on pitkä kokemus urheiluvammoista, fokusoidusta paineaaltohoidosta ja bio-ortopediasta.

Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella, niin olemme sinuun yhteydessä. Voit kysyä esimerkiksi tietyn hoidon soveltuvuudesta Sinun vaivassasi. Kysymyksiin vastaa jalkojen hoitoon perehtynyt erikoislääkäri veloituksetta! Halutessasi voit myös lähettää viestin suoraan sähköpostitse osoitteeseen info@jalkakirurgi.fi.

Huom! Älä kirjoita arkaluontoisia tietoja kuten henkilötunnus lomakkeeseen.