Tarsaalinen koalitio (Synostoosi) – Jäykän lattajalan ja nilkkakivun oireet sekä hoito

Tiivistelmä: Tarsaalinen koalitio (Jäykkä lattajalka)

• Tarsaalinen koalitio on jalkaterän luiden synnynnäinen rakennepoikkeavuus, jossa kaksi tai useampi luu (useimmiten kantaluu ja veneluu tai telaluu) on kasvanut virheellisesti yhteen luu-, rusto- tai sidekudossillalla.
• Yhteenkasvama estää alemman nilkkanivelen normaalin joustoliikkeen, mikä tekee jalkaterästä erittäin jäykän ja altistaa nilkan jatkuville nyrjähdyksille epätasaisessa maastossa.
• Vaikka vaiva on synnynnäinen, se alkaa tyypillisesti oireilla syvänä nilkkakipuna vasta 8–16 vuoden iässä, kun lapsen luiden luutumisprosessi kiihtyy ja silta muuttuu jäykemmäksi.
• Koalitio on ylivoimaisesti yleisin syy nuorten ja nuorten aikuisten jäykkään, kivuliaaseen lattajalkaan
• Diagnoosi varmistetaan kliinisellä ”varpaillenousutestillä” (jalkaholvi ei nouse esiin jäykkyyden vuoksi) sekä kuvantamistutkimuksin.
• Ensimmäinen hoitolinja on nivelen mekaaninen rauhoittaminen (esim. Walker-ortoosi tai jäykät tukipohjalliset) sekä tarvittaessa ultraääniohjattu puudutekortisoni-injektio luiden väliin.
• Jos konservatiivinen hoito ei auta, vaiva hoidetaan jalkakirurgisella leikkauksella: terveissä nivelissä ylimääräinen luusilta jyrsitään pois (resektio), kun taas pitkälle kuluneissa nivelissä kipu poistetaan luuduttamalla nivel pysyvästi oikeaan asentoon. Toimenpide tehdään mahdollisuuksien mukaan tähystyksellä.

Jäykän lättäjalan synnynnäinen jalan sairaus: Tarsaalinen koalitio (synostoosi)

Nyrjähteleekö nilkkasi jatkuvasti jopa tasaisella alustalla kävellessä? Kärsitkö jäykästä, madaltuneesta jalkaholvista ja syvästä, jomottavasta nilkkakivusta, joka alkoi jo teini-iässä?

Syy ei välttämättä ole pelkissä heikoissa nivelsiteissä, vaan taustalla voi olla tarsaalinen koalitio. Se on jalkaterän ja nilkan luiden synnynnäinen yhteenkasvama. Tarsaalinen koalitio on ylivoimaisesti yleisin syy nuorten ja nuorten aikuisten jäykkään ja kivuliaaseen lattajalkaan. Vaikka vaiva on synnynnäinen, se alkaa usein oireilla vasta varhaisessa murrosiässä luiden ja rustojen luutumisprosessin kiihtyessä.

Klinikallamme kohtaamme usein potilaita, joita on vuosien ajan hoidettu ”kömpelöinä” tai pelkistä toistuvista nilkan nyrjähdyksistä kärsivinä, vaikka todellinen syy on luiden mekaaninen liikkumattomuus. Tässä artikkelissa avaamme, miten tämä rakenteellinen ongelma tunnistetaan ja miten sen aiheuttama kipu voidaan nykylääketieteen keinoin hoitaa.

Mistä tarsaalinen koalitio johtuu ja mitä se tarkoittaa?

Ihmisen sikiönkehityksen aikana jalkaterän luiden tulisi erkaantua toisistaan muodostaen väliinsä joustavia niveliä. Tarsaalisessa koalitiossa tämä erkaantuminen (segmentaatio) jää puutteelliseksi, ja kahden luun väliin jää epänormaali silta.

Tämä silta voi koostua kolmesta eri kudostyypistä. Jos yhteys on pelkkää kovaa luuta, puhutaan synostoosista. Jos yhteys muodostuu joustamattomasta rustokudoksesta, kyseessä on synkondroosi. Jos luiden välillä on tiukkaa sidekudosta, tilaa kutsutaan syndesmoosiksi. Kaikki nämä muodot estävät nivelen normaalia liukuliikettä. Koalatio taas tarkoittaa Suomeksi ”yhteenliittymää” ja Synostoosi ”yhteen luutunutta”.

Yhteenkasvama voi teoriassa syntyä mihin tahansa keskijalan ja takanilkan alueelle, mutta kaksi tyyppiä kattavat jopa 90 % kaikista tapauksista:

Kalkaneonavikulaarinen koalitio: Kantaluun (calcaneus) ja veneluun (naviculare) välinen yhteys jalan ulkosyrjällä. Tämä alkaa tyypillisesti oireilla hieman nuorempana, usein 8–12 vuoden iässä.

Talokalkaneaalinen koalitio: Telaluun (talus) ja kantaluun välinen yhteys, joka sijaitsee aivan Alemman nilkkanivelen eli subtalaarinivelen alueella. . Tämä on usein oireiltaan haastavampi ja alkaa oireilla luiden lopullisen luutumisen myötä 12–16 vuoden iässä.

Oireet ja jäykkä lattajalka

Koalition oireet ovat lääkärille erittäin klassiset, ja ne eroavat selvästi aikuisiällä alkavasta tavallisesta jänneperäisestä tibialis posterior -jänne ja PTDD -vaivasta.

• Kipu epätasaisella alustalla: Koska koalitio jäykistää takanilkan ja estää jalan mukautumisen kalteviin pintoihin, kävely metsäpolulla, rannalla tai mukulakivillä aiheuttaa erittäin syvää, väsyttävää tai viiltävää kipua takanilkassa ja keskijalkaterässä.
• Toistuvat nilkan nyrjähdykset: Tämä on yksi tärkeimmistä varoitusmerkeistä. Koska alempi nilkkanivel ei koalition vuoksi jousta askeltaessa, kaikki maaston epätasaisuudesta johtuva vääntövoima siirtyy suoraan ylemmän nilkkanivelen nivelsiteisiin. Tämä johtaa jatkuviin nyrjähdyksiin, mikä johtaa Krooniseen nilkan epävakauteen.
• Peroneaalispastinen lattajalka: Tämä on tilan lääketieteellinen erikoisoire. Jalkaterä on voimakkaasti madaltunut (lattajalka) ja kantapää on kääntynyt ulospäin. Lisäksi säären ulkosyrjän peroneus-lihakset ovat jatkuvassa, kivuliaassa krampissa (spasmissa) elimistön yrittäessä suojata kipuilevaa ja jäykkää niveltä liikkeeltä.

Tutkimukset ja tarkan diagnoosin varmistaminen

Oireiden taustalla olevan luusillan tai rustosillan tunnistaminen vaatii huolellista kuvantamista, sillä pelkkä röntgenkuva ei aina paljasta koko totuutta.

• Kliininen tutkimus ja provokaatio: Vastaanotolla teemme varpaillenousutestin. Normaalissa joustavassa lattajalassa jalkaholvi nousee esiin, kun potilas nousee varpailleen. Tarsaalisessa koalitiossa jalkaterä pysyy jäykkänä, kantapää ei käänny sisäänpäin eikä holvi nouse. Tämä on varma merkki rakenteellisesta mekaanisesta esteestä luiden välissä.
• Röntgenkuvaus: Perustutkimus, josta etsitään koalitiolle tyypillisiä epäsuoria merkkejä. Esimerkiksi kantaluun ja veneluun koalitiossa röntgenissä näkyy klassinen ”muurahaiskarhun kuono” (anteater nose sign), ja telaluun koalitiossa ”C-kirjaimen muotoinen” varjostuma (C-sign).
• Kartiokeila-TT (Tietokonetomografia): Tämä on yleisin kuvantamismenetelmä. Millimetrin tarkka 3D-TT-kuvaus paljastaa luusillan tarkan koon, sijainnin ja kertoo, kuinka suuren osan nivelpinnasta koalitio on tuhonnut.
• Magneettikuvaus (MRI): Jos TT-kuvassa ei näy selkeää luista siltaa (synostoosia), MRI on tarpeen. Magneettikuvaus näyttää myös pehmeämmät rusto- ja sidekudossillat (synkondroosi ja syndesmoosi) sekä alueella olevan tulehduksellisen luuödeeman. Nykypäivänä magneetit tekevät jo lähes TT-tasoisia luukuvia pehmytkudosten lisäksi, minkä vuoksi TT ei aina ole enää pakollinen.

Tarsaalikoalition modernit hoitolinjat

Hoito räätälöidään aina yksilöllisesti potilaan iän, oireiden voimakkuuden ja koalition anatomisen laajuuden perusteella. Tavoitteena on palauttaa kivuton arki.

1. Konservatiivinen hoito

Hoito aloitetaan lähes poikkeuksetta ei-leikkauksellisilla keinoilla, ja jopa yli kolmannes potilaista saa niistä riittävän avun.

• Immobilisaatio ja lepo: Akuutissa ja erittäin kivuliaassa vaiheessa (joka liittyy usein rustosillan äkilliseen venähdykseen) jalka tuetaan jäykällä Walker-saapasortoosilla tai kipsillä 4–6 viikon ajaksi. Tämä rauhoittaa nivelen mekaanisen tulehduksen.
• Yksilölliset tukipohjalliset ja jalkineet: Alaraajafysioterapeutin tekemät jäykät tukipohjalliset ja jäykkäpohjaiset jalkineet tukevat nilkan asentoa ja estävät kipua aiheuttavan vääntöliikkeen.
• Kortisoni-injektio: Ultraääniohjauksessa suoraan koalitioalueelle tai nivelen sisään annettu kortisonipistos sammuttaa paikallisen tulehduksen ja voi tuoda kuukausien tai jopa vuosien täydellisen kivuttomuuden.

2. Kirurginen hoito (Milloin leikataan?)

Jos konservatiiviset toimenpiteet eivät tuo helpotusta ja kipu rajoittaa merkittävästi nuoren urheilua tai aikuisen arkea, kirurginen puuttuminen on erittäin tehokas ratkaisu. Leikkausmenetelmä riippuu siitä, kuinka pahasti sairaus on jo ehtinyt vaurioittaa niveltä.

1. Koalition poisto (Resektio): Tämä on ensisijainen leikkaus nuorilla potilailla, joilla itse nivelen rustopinta on vielä terve ja luusilta kattaa alle 50 % nivelen pinta-alasta. Leikkauksessa ylimääräinen luu- tai rustosilta sahataan ja jyrsitään kokonaan pois. Jotta luu ei kasvaisi takaisin yhteen, poistetun luusillan jättämään tyhjään tilaan asetetaan eristeeksi pala potilaan omaa rasvakudosta tai viereistä lihasta (interpositio). Nykyaikana tiettyjen koalitioiden poisto voidaan suorittaa myös minimaalisesti kajoavalla tähystystekniikalla, mikä nopeuttaa toipumista.
2. Nivelen luudutus (Artrodeesi): Jos potilas on vanhempi, luusilta on massiivinen (yli 50 % nivelestä) tai viereiseen niveleen on jo ehtinyt kehittyä pitkälle edennyt kuluma eli Nilkan nivelrikko, pelkkä koalition poistaminen ei enää poista kipua. Tällöin kultainen standardi on koko alemman nilkkanivelen pysyvä luuduttaminen oikeaan asentoon titaaniruuveilla. Vaikka nivel jäykistyy lopullisesti, leikkaus poistaa mekaanisen hankauskivun ja mahdollistaa usein paluun kivuttomaan kävelyyn rullaavien jalkineiden avulla.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ) – Tarsaalinen koalitio

Lähdeluettelo

Gholve, P. A., et al. Tarsal coalition. Current Opinion in Pediatrics, 2019, 32(1), 93-99.

Bohay, D. R., et al. Long-term Outcomes of Coalition Resection in Adult Tarsal Coalition. Foot & Ankle Orthopaedics, 2021, 6(4).

Masquijo, J., & Mosca, V. S. Calcaneonavicular coalition resection with fat graft. Journal of Pediatric Orthopaedics Society of North America, 2024.

Marwan, Y., et al. Tarsal coalition: Systematic review of arthroscopic management. Foot and Ankle Surgery, 2022, 28(3), 299-305.

Fernandez, E., et al. Talocalcaneal coalition classifications: A critical analysis review and suggested new classification system with implications for treatment. Foot and Ankle Surgery, 2024, 30(6), 450-456.

Gao, Y., et al. A new classification of talocalcaneal coalitions based on computed tomography for operative planning. Journal of Orthopaedic Surgery and Research, 2021, 16(1), 481. (

Macedo, B. D., et al. Talocalcaneal Coalition Resection in the Adult Population: A Systematic Review. Cureus, 2022, 14(10), e30557.

van Dijk CN. Hindfoot endoscopy. Foot and Ankle Clinics. 2006;11(2):391-414. (PMID: 16798519)

(Kuva Wikimedia Commons, Hellerhoff, CC BY-SA 3.0)