Kihti isovarpaassa, nilkassa tai jalassa.
- Kihti on aineenvaihduntasairaus, joka iskee ylivoimaisesti useimmiten isovarpaan tyviniveleen.
- Oireena on äkillinen, poikkeuksellisen voimakas nivelkipu, turvotus ja punoitus.
- Kohtaus iskee tyypillisesti yöllä ja tekee jalan päälle varaamisesta lähes mahdotonta.
- Sairaus johtuu virtsahapon (uraatin) kiteytymisestä nivelen sisälle.
- Vaiva sekoitetaan usein isovarpaan nivelrikkoon tai vakavaan bakteeritulehdukseen.
- Diagnosoidaan lääkärin kliinisen tutkimuksen, verikokeiden ja tarvittaessa nivelnestenäytteen avulla.
- Akuutti hoito keskittyy voimakkaan tulehduksen sammuttamiseen lääkkein.
- Pitkäaikaishoito vaatii elintapamuutoksia ja usein uraattitasoa laskevan reseptilääkityksen.
- Pitkään hoitamattomana kihti voi tuhota nivelen rustomopinnat ja vaatia jalkakirurgin tekemän luudutusleikkauksen.
- Vaikka artikkelissa keskitymme isovarpaaseen, niin hoitolinjat ja oireet ovat hyvin samanlaisia muissa nivelissä.
Isovarpaan tyvinivelen sairaudet ja kiputilat ovat jalkakirurgin vastaanotolla erittäin yleisiä. Yksi tuskallisimmista ja dramaattisimmin alkavista vaivoista on kihti. Kihti isovarpaassa (lääketieteelliseltä termiltään podagra) on monelle potilaalle pelottava kokemus: täysin terve ja kivuton varvas voi muuttua yhdessä yössä sietämättömän kipeäksi, punaiseksi ja turvonneeksi.
Kihti on pohjimmiltaan aineenvaihduntasairaus. Se johtuu elimistön kohonneesta virtsahappo- eli uraattipitoisuudesta. Kun virtsahappoa kertyy vereen liikaa, se alkaa kiteytyä teräviksi, neulasmaisiksi kiteiksi. Nämä kiteet kertyvät tyypillisimmin juuri jalkaterän ja erityisesti isovarpaan viileämpiin ääreisniveliin, laukaisten nivelessä poikkeuksellisen voimakkaan ja aggressiivisen tulehdusreaktion.
Erotusdiagnostiikka: Kihti isovarpaassa vai nivelrikko?
Äkillisesti kipeytyneen jalkaterän tarkan diagnoosin saaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä väärien hoitojen viivästyttämä oikea lääkitys voi pidentää potilaan kärsimystä merkittävästi. Kliinisessä tutkimuksessa kokenut lääkäri erottaa kihdin muista samankaltaisista vaivoista:
Isovarpaan nivelrikko (Hallux rigidus): Nivelrikko kehittyy hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa. Nivel on jäykkä ja kipeä erityisesti liikkeelle lähtiessä, mutta se ei tyypillisesti punoita voimakkaasti tai leimahda yhdessä yössä sietämättömäksi, kuten kihti isovarpaassa tekee. Nivelrikossa nivel on usein myös selvästi paksuuntunut ja kyhmyinen luupiikkien vuoksi.
Bakteeritulehdus (Septinen artriitti): Tämä on lääketieteellinen hätätilanne, joka muistuttaa ulkoisesti erittäin paljon kihtiä. Nivel on punainen, kuuma ja turvonnut. Bakteeritulehdukseen liittyy kuitenkin usein ihon rikkoutuminen (esim. haava tai sisäänkasvanut kynsi lähistöllä) ja yleisoireita kuten kuumetta. Nämä kaksi vaivaa on ehdottomasti erotettava toisistaan lääkärin vastaanotolla nivelnestenäytteen avulla.
Valekihti (Pseudokihti): Muistuttaa aitoa kihtiä, mutta johtuu kalsiumpyrofosfaattikiteistä uraattikiteiden sijaan. Valekihti iskee kuitenkin tyypillisemmin suuriin niveliin, kuten polveen tai ranteeseen, ja on isovarpaassa huomattavasti aitoa kihtiä harvinaisempi.
Kihdin tyypilliset oireet
Äkillinen alku: Kohtaus alkaa lähes poikkeuksetta täysin yllättäen, usein aamuyöllä, herättäen potilaan syvästä unesta voimakkaaseen särkyyn.
Sietämätön kosketusarkuus: Isovarpaan tyvinivel on niin kipeä ja herkkä, että jopa pelkkä peiton tai lakanan hipaisu varpaaseen tuntuu sietämättömältä. Kenkien jalkaan laittaminen tai normaali kävely on käytännössä mahdotonta.
Punoitus ja kuumotus: Nivel ja sitä ympäröivä iho muuttuvat kirkkaan punaisiksi, kireiksi, kiiltäviksi ja selvästi kuumoittaviksi.
Kohtauksittaisuus: Ensimmäinen kihtikohtaus voi ilman hoitoakin kestää päivistä viikkoihin ja sen jälkeen rauhoittua täysin oireettomaksi, kunnes seuraava leimahdus iskee taas viikkojen tai kuukausien kuluttua.
Tutkimukset ja diagnostiikka
Kliininen tutkimus: Ortopedi tai yleislääkäri arvioi nivelen tilan, punoituksen rajat ja poissulkee mahdolliset ihorikot ja bakteeri-infektiot.
Nivelnestenäyte: Tämä on lääketieteellinen kultainen standardi ja varmin tapa todeta kihti isovarpaassa. Lääkäri imee ohuella neulalla paikallispuudutuksessa pienen määrän nestettä turvonneesta nivelestä. Neste tutkitaan laboratoriossa mikroskoopilla, jolloin terävät, neulasmaiset uraattikiteet paljastuvat yksiselitteisesti.
Verikokeet: Plasman uraattiarvo (P-Uraat) mitataan verikokeella. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että aivan akuutin kihtikohtauksen aikana verikokeen uraattiarvo voi olla hämäävästi jopa täysin normaali, sillä virtsahappo on pakkautunut verestä suoraan nivelen sisään. Arvo kannattaakin kontrolloida uudelleen kohtauksen rauhoituttua.
Röntgenkuvaus: Alkuvaiheen kihdissä röntgenkuva on luuston osalta usein täysin normaali. Sitä tarvitaan kuitenkin pitkittyneissä tapauksissa nivelrikon poissulkemiseen tai kroonisen kihdin aiheuttamien luun syöpymien (eroosioiden) toteamiseen.
Kihdin hoitolinjat – Akuutista tilanteesta pysyvään hallintaan
Kihdin hoito jaetaan lääketieteessä tiukasti kahteen eri vaiheeseen: äkillisen, palavan tulehduksen sammuttamiseen sekä uusia kohtauksia estävään pitkäaikaishoitoon.
1. Akuutin kohtauksen hoito
Kun kihti isovarpaassa leimahtaa, tavoitteena on lievittää potilaan tuskaa mahdollisimman nopeasti. Ensisijaisena lääkehoitona käytetään suun kautta otettavia vahvoja tulehduskipulääkkeitä (NSAID) tai lääkärin määräämää kortisonikuuria. Myös perinteinen kolkisiini-lääkitys on erittäin tehokas, kun se aloitetaan heti ensimmäisten oireiden ilmaannuttua.
Jos nivel on erittäin pingottunut ja täynnä nestettä, kokenut lääkäri voi tyhjentää nivelen neulalla ja injektoida sinne paikallisesti pitkävaikutteista kortisonia. Tämä on usein nopein ja tehokkain tapa katkaista kipukierre, ja se tuo usein dramaattisen nopean avun jopa tunneissa.
2. Pitkäaikainen estohoito ja elintavat
Kun akuutti kohtaus on rauhoittunut, katse siirretään ennaltaehkäisyyn. Jos kihtikohtauksia on useita vuodessa tai potilaalla todetaan jatkuvasti kohonnut uraattiarvo, aloitetaan säännöllinen estohoitolääkitys (esim. allopurinoli). Tämän lääkkeen tarkoituksena on laskea elimistön virtsahappotasoa pysyvästi niin alas, etteivät uudet kiteet pääse enää muodostumaan.
Lääkehoidon rinnalla elintavoilla on valtava merkitys. Erityisesti puriini-pitoisten ruoka-aineiden (kuten sisäelimet, äyriäiset ja tietyt kalat) sekä runsaan alkoholin (erityisesti oluen) välttäminen on elintärkeää. Myös ylipainon maltillinen pudottaminen vähentää elimistön uraattitaakkaa huomattavasti.
3. Jalkakirurgin rooli kihdin hoidossa
Vaikka kihti on perusluonteeltaan lääkkeillä ja elintavoilla hoidettava sisätauti, pitkään hoitamattomana se muuttuu ortopediseksi ongelmaksi. Vuosikausia jatkuneet toistuvat tulehdusreaktiot ja kovat uraattikertymät (toofit) syövyttävät vääjäämättä isovarpaan tyvinivelen rustopinnat ja luun rikki.
Tällöin nivel muuttuu pysyvästi nivelrikkoiseksi, kivuliaaksi ja jäykäksi, vaikka itse uraattiarvot saataisiinkin myöhemmin lääkkeillä kuriin. Näissä pitkälle edenneissä tapauksissa jalkakirurgin tekemä isovarpaan tyvinivelen luudutusleikkaus on usein ainoa keino palauttaa potilaalle kivuton, normaali askel ja kyky käyttää tavallisia kenkiä.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ) – Kihti isovarpaassa
Voinko hoitaa kihtikohtauksen pelkällä ruokavalion muutoksella?
Pelkkä ruokavaliohoito riittää erittäin harvoin voimakkaan ja äkillisen akuutin kihtikohtauksen sammuttamiseen. Tulehdus on usein niin aggressiivinen, että se vaatii poikkeuksetta tueksensa lääkärin määräämän tulehduskipulääke- tai kortisonikuurin. Ruokavalion rooli korostuu vasta pitkäaikaishoidossa ja uusien kohtausten ennaltaehkäisyssä.
Miksi kihti isovarpaassa uusiutuu jatkuvasti?
Jos kihti uusiutuu toistuvasti, elimistön uraattitaso on kroonisesti liian korkea joko puutteellisen ruokavalion, ylipainon, munuaisten vajaatoiminnan tai perinnöllisen taipumuksen vuoksi. Tällöin niveleen on jäänyt kiteitä, jotka laukaisevat tulehduksen kerta toisensa jälkeen pientenkin altisteiden (kuten saunomisen, runsaan hikoilun tai runsaan alkoholin käytön) seurauksena. Säännöllinen lääketieteellinen estohoitolääkitys on tällöin välttämätön.
Voiko kihti tuhota isovarpaan nivelen lopullisesti?
Kyllä voi. Jos kihtiä ei tunnisteta ja hoideta asiallisesti, toistuvat ja pitkittyneet tulehdusreaktiot sekä nivelkapseliin kertyvät kovat toofi-kyhmyt tuhoavat hitaasti mutta varmasti isovarpaan tyvinivelen suojaruston. Tämä johtaa vaikeaan, sekundaariseen nivelrikkoon, joka vaatii usein lopulta jalkakirurgin suorittaman nivelen luudutusleikkauksen jalkaterän toimintakyvyn pelastamiseksi.
Lähdeluettelo
Dalbeth N, Merriman TR, Stamp LK. Gout. The Lancet. 2016.
Abhishek A, Roddy E, Doherty M. Gout – a guide for the general and acute physicians. Clinical Medicine. 2017.
Nuki G, Simkin PA. A concise history of gout and hyperuricemia and their treatment. Arthritis Research & Therapy. 2006.
Bardin T, Richette P. Impact of comorbidities on gout and hyperuricaemia: an update on prevalence and rationale for clinical management. Annals of the Rheumatic Diseases. 2017.
(Kuva Wikimedia Commons, www.scientificanimations.com/ CC BY-SA 4.0)