Tiivistelmä: Os Peroneum -oireyhtymä (POPS)
- Os peroneum on jalkaterän ulkosyrjällä, jalkaholvia tukevan peroneus longus -jänteen sisällä sijaitseva luontainen lisäluu (jänneluu), joka löytyy noin 10–20 prosentilta ihmisistä.
- Os peroneum -oireyhtymä (POPS) tarkoittaa tilaa, jossa tämä lisäluu tai sitä ympäröivä jänne kipeytyy joko murtuman, jänteen repeämän tai kroonisen mekaanisen hankauksen seurauksena.
- Tyypillinen oire on terävä kipu jalkaterän ulkosyrjällä (hieman ulkokehräksen etu- ja alapuolella), joka pahenee kävellessä, päkiälle noustessa tai epätasaisessa maastossa.
- Vaiva sekoitetaan usein virheellisesti tavalliseen nilkan nyrjähdykseen tai 5. jalkapöydän luun murtumaan, minkä vuoksi tarkka kliininen tutkimus ja laadukas magneettikuva (MRI) tai ultraääni ovat diagnoosille välttämättömiä.
- Hoitamaton jänteen ja lisäluun vaurio voi pahimmillaan johtaa koko peroneus longus -jänteen katkeamiseen ja jalkaterän ponnistusvoiman pysyvään heikkenemiseen.
- Ensimmäinen hoitolinja on jänteen mekaaninen kevennys Walker-ortoosilla, rullaavilla tukipohjallisilla ja tarvittaessa ultraääniohjatulla puudute-kortisonipistoksella jännetuppeen.
- Huom: Fokusoitu paineaaltohoito (F-ESWT) on fysiologisesti toimiva hoito lisäluun viivästyneeseen luutumiseen, mutta kliinisessä työssä sitä tarvitaan tähän vaivaan harvoin muiden konservatiivisten hoitojen hyvän tehon vuoksi.
- Mikäli kipu jatkuu konservatiivisesta hoidosta huolimatta tai jänteessä on heti merkittävä repeämä, vaiva hoidetaan kirurgisesti (murtuneen lisäluun poisto tai jänteiden korjausleikkaus).
Tuntuuko jalkaterän ulkosyrjällä, hieman ulkokehräsen etu- ja alapuolella, terävää kipua kävellessä tai päkiälle noustessa? Onko nilkka hiljattain nyrjähtänyt, mutta normaalin nivelsidevamman sijaan kipu onkin jäänyt paikallisesti jalkaterän ulkosyrjälle, ja se pahenee epätasaisessa maastossa?
Kyseessä voi olla os peroneum -oireyhtymä (Painful Os Peroneum Syndrome, POPS). Tämä on varsin usein virheellisesti diagnosoitu vaiva, joka sekoitetaan tyypillisesti tavalliseen nilkan nyrjähdykseen, jalkapöydän 5. luun murtumaan tai yleiseen peroneusjänteen tulehdukseen. (Lue laajemmin alueen jännevaivoista täältä: Peroneusjänteiden ongelmat ja repeämät).
Klinikallamme panostamme tarkan kliinisen tutkimuksen lisäksi laadukkaaseen kuvantamiseen (kuten dynaamiseen ultraääneen tai magneettikuvaan), jotta nilkan ulkosyrjän kivun todellinen anatominen syy saadaan varmuudella kiinni ja hoito voidaan kohdentaa oikein.
Mikä Os peroneum on ja miksi se kipeytyy?
Noin 10–20 prosentilla ihmisistä on nilkan ulkosyrjän lisäluu nimeltäään, Os peronei / peroneum. Kyseessä on peroneus longus -lihaksen jänteen sisällä sijaitseva jänneluu (sesamluu). Sen fysiologisena tehtävänä on toimia väkipyöränä ja suojata jännettä mekaaniselta hankaukselta juuri siinä kohdassa, jossa jänne tekee jyrkän käännöksen kuutioluun (cuboideum) ali kohti jalkapohjaa. Se toimii siis biomekaanisesti täysin samalla periaatteella kuin polvilumpio polvessa tai sesamluut isovarpaassa.
Kipu tällä ahtaalla alueella (POPS) voi johtua useasta eri lääketieteellisestä syystä, jotka lääkäri joutuu erottelemaan toisistaan:
Lisäluun murtuma: Voimakas nilkan nyrjähdys voi repäistä tai murtaa os peroneum -luun fyysisesti kahtia. Koska luu sijaitsee jänteen sisällä, jänteen jatkuva mekaaninen veto estää luun murtumaa luutumasta normaalisti kiinni. (Huom! Joskus os peroneum esiintyy luonnostaan kaksi- tai kolmiosaisena, eikä tätä oireetonta tilaa pidä sekoittaa uuteen murtumaan).
Jänteen repeämä: Peroneus longus -jänne voi rispaantua, halkeilla pituussuunnassa tai revetä juuri kovan lisäluun kohdalta toistuvan ylikuormituksen tai hankauksen vuoksi.
Mekaaninen hankaus ja tulehdus: Lisäluu voi kasvaa vuosien varrella liian suureksi, tai sen ja kuutioluun välinen ohut nivelpinta voi kulua (nivelrikko). Tällöin alueelle muodostuu krooninen hankaustila ja kivulias jännetupentulehdus.
Miksi oireita ei pidä sivuuttaa?
Peroneus longus on yksi jalkaterän tärkeimmistä biomekaanisista rakenteista. Se vetää ensimmäistä jalkapöydän luuta alaspäin kohti maata ja vakauttaa näin jalkaholvia askeleen voimakkaimmassa ponnistusvaiheessa. Peroneus longuksella on myös kriittinen rooli nilkan ja jalan eversiossa (kääntämisessä ulospäin) yhdessä viereisen peroneus brevis -lihaksen kanssa.
Jos os peroneum -alueen vauriota ei hoideta ajoissa, jänteen mikrotason repeämä voi laajentua. Pahimmassa skenaariossa peroneus longus -jänne katkeaa kokonaan. Tällöin isovarpaan säde menettää lukitsevan tukensa, ponnistusvoima heikkenee merkittävästi, ja rasitus siirtyy hallitsemattomasti jalan muille rakenteille. Tämä fysiologinen ketjureaktio altistaa nopeasti jalkaterän sisäsyrjän ylikuormitukselle, jalkaholvin madaltumiselle ja muiden jalkapöydän luiden hiusmurtumille (Lue näistä lisää: Sääriluun rasitusmurtumat ja jalkapöydän luiden rasitusmurtumat] sekä 5. jalkapöydänluun murtumat (Jonesin murtuma)).
Konservatiivinen hoito – Jänteen rauhoittaminen
Jos kliinisissä tutkimuksissa ja ultraäänessä todetaan jänteen tulehdustila tai luun ärsytys ilman täydellistä repeämää tai laajaa jännevauriota, hoito on aina ensisijaisesti konservatiivinen ja leikkausta vältetään.
Immobilisaatio ja kevennys: Akuutissa ja voimakkaassa kipuvaiheessa (erityisesti murtumaepäilyissä) kuormitusta vähennetään kyynärsauvoin. Joskus jalkaan asetetaan tukeva Walker-ortoosi, jos liikkuminen on kivun vuoksi hankalaa ja jänne tarvitsee täyden mekaanisen levon.
Tukipohjalliset: Kun akuutti kipu ja turvotus on helpottanut, yksilöllisillä ja rullaavilla tukipohjallisilla voidaan tukea jalkaterän ulkosyrjää mekaanisesti ja vähentää suoraan peroneusjänteeseen kohdistuvaa kovaa vetoa kävelyn aikana.
Ultraääniohjattu injekio:
Tarkasti jännetuppeen tai aivan jänteen ympärille (ei koskaan itse jänteeseen, jotta sen rakenne ei heikkene) ultraääniohjauksessa annettu puudute-kortisonipistos voi sammuttaa pitkittyneen tulehdusreaktion ja estää arpikudoksen muodostumisen. Tämä toimenpide tehdään aina harkiten. Puudutevaste voi myös auttaa lääkäriä diagnoosin varmistamisessa. Lue lisää täältä.
Fokusoitu paineaaltohoito F-ESWT:
Jos lisäluussa on hitaasti luutuva rasitusmurtuma tai magneettikuvassa näkyvä voimakas luuturvotus (luuödeema), F-ESWT-hoito on lääketieteellisen näytön valossa erinomainen, kajoamaton vaihtoehto stimuloimaan luun ja jänteen kiinnityskohdan biologista paranemista. Käytännössä käytämme laitetta os peroneumiin liittyvissä vaivoissa kuitenkin harvoin, koska jalkineiden muokkaus ja muut konservatiiviset hoidot ovat yleensä erittäin tehokkaita.
Operatiivinen hoito (Kirurgia)
Jos laadukas konservatiivinen hoito ei tuo tulosta 3–6 kuukauden kuluessa, kipu rajoittaa merkittävästi normaalia arkea, tai jos kuvantamisessa (MRI) todetaan heti jänteen merkittävä repeämä tai luun irrallinen, pirstaleinen murtuma, siirrymme operatiiviseen hoitoon.
Kirurginen tekniikka valitaan puhtaasti jänteen kunnon ja laadun perusteella:
Lisäluun poisto (Ekskisio) ja jänteen korjaus: Jos peroneus longus -jänne on rakenteeltaan muuten terve, poistamme murtuneen tai pahasti hankaavan os peroneum -luun kokonaisuudessaan jänteen sisältä. Tämän jälkeen jänne ommellaan huolellisesti takaisin yhtenäiseksi.
Jänne-jänne -korjaus (Tenodeesi): Jos lisäluun aiheuttama krooninen hankaus on rispaannuttanut peroneus longus -jänteen laajalta matkalta käyttökelvottomaksi (ns. ”spagettimaiseksi”), sairas jänneosa poistetaan luineen. Tämän jälkeen terveen jänteen pää kiinnitetään (tenodeesi) suoraan vieressä turvallisesti kulkevaan peroneus brevis -jänteeseen. Tämä kirurginen menetelmä palauttaa tehokkaasti nilkan ulkosyrjän voiman ja vakauttaa jalkaterän dynaamisen toiminnan.
Toipuminen leikkauksesta
Leikkauksen jälkeen on noudatettava erittäin tiukkaa jalan kohoasentoa ensimmäisen 1–2 viikon ajan. Tämä on aivan kriittistä toipumisen kannalta, sillä jalan ulkosyrjän verenkierto ja ohut iho ovat erittäin herkkiä paineelle ja turvotukselle, ja kohoasento turvaa leikkaushaavan ongelmattoman paranemisen.
Toimenpiteen jälkeen leikattu jalka tuetaan yleensä jäykällä Walker-ortoosilla. Liikkeellelähtö tapahtuu varhaisessa vaiheessa turvallisesti kyynärsauvojen avulla. Riippuen siitä, onko kirurgi tehnyt jänteen suoran ompelun vai tenodeesin (jänteiden yhdistämisen), jalalle varaaminen ilman painoa tai vain osapainolla aloitetaan tarkasti lääkärin yksilöllisten ohjeiden mukaan.
Ortoosia käytetään tyypillisesti 4–6 viikkoa, jotta herkästi operoidut pehmytkudokset ehtivät arpeutua ja luutua vetolujiksi. Koska kyseessä on lähes poikkeuksetta puhdas pehmytkudoskirurgia, jalkaan ei tyypillisesti jää loppuelämäksi häiritseviä metallisia implantteja tai titaaniruuveja. Joskus erittäin harvoin jänne joudutaan kiinnittämään suoraan kuutioluuhun, jolloin käytetään pientä, luun sisään uppoavaa titaanista luuankkuria tai muuta kiinnitysimplanttia. Fysioterapia aloitetaan aina asteittain ja nousujohteisesti nilkan normaalin liikkuvuuden ja peroneuslihasten voiman täydeksi palauttamiseksi.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ) – Os Peroneum
Onko os peroneum sairaus vai normaali jalkaterän rakenne?
Se on täysin normaali anatominen variaatio, joka löytyy luonnostaan jopa joka viidenneltä ihmiseltä (10–20 %). Valtaosalle ihmisistä tämä lisäluu ei aiheuta koko elämän aikana minkäänlaisia oireita. Oireyhtymästä (POPS) puhutaan lääketieteessä vasta silloin, kun tämä luu tai sitä tiiviisti ympäröivä jänne vaurioituu tapaturman tai pitkittyneen ylikuormituksen seurauksena ja alkaa aiheuttaa kipua.
Mistä tiedän, onko kyseessä luun murtuma vai tavallinen nilkan nyrjähdys?
Tavallisessa nilkan nyrjähdyksessä kipu ja nesteturvotus paikantuvat yleensä suoraan ulkokehräsen alle ja hieman eteen (ns. FTA-nivelsiteen alueelle). Os peroneumin vaivassa puristava kipu on usein hieman alempana ja edempänä jalkaterän ulkosyrjällä, aivan jalkapohjan ja ihon rajan tuntumassa. Lisäksi POPS-kipu provosoituu voimakkaasti silloin, kun lääkäri kääntää jalkaterääsi ulospäin vastusta vasten. Tarkka ja luotettava diagnoosi vaatii kuitenkin aina asiantuntijan kliinisen tutkimuksen ja kuvantamisen (Röntgen/Ultraääni/MRI).
Voiko jalka toimia normaalisti lisäluun poiston jälkeen?
Kyllä voi, ja useimmiten erinomaisesti. Os peroneum -luun kirurginen poistaminen ei heikennä nilkan pitkäaikaista toimintaa tai ponnistusvoimaa, kunhan sitä ympäröivä repeytynyt peroneus longus -jänne korjataan ja kiristetään leikkauksessa huolellisesti. Oikein ajoitetun leikkauksen ja huolellisen, ammattilaisen ohjaaman fysioterapeuttisen kuntoutuksen jälkeen potilaat pääsevät tyypillisesti palaamaan normaaliin arkeen ja jopa raskaaseen urheiluun täysin kivuttomasti.
Lähdeluettelo
Andersen JR. et al Successful treatment of a painful os peroneum using conservative measures, infiltration therapy, and shock waves. Journal of Surgical Case Reports, Volume 2023, Issue 12, December 2023,https://academic.oup.com/jscr/article/2023/12/rjad645/7459596
Frings, J., et al. Successful treatment of a painful os peroneum using conservative measures, infiltration therapy, and shock waves. Journal of Surgical Case Reports, 2023, 2023(12), rjad645. (
Lopes, T. R., et al. Painful Os Peroneum Syndrome: Underdiagnosed Condition in the Lateral Midfoot Pain. Case Reports in Radiology, 2016, 2016, 8739362.
Bashir, W. A., et al. Sonographic Evaluation and Sonographic-Guided Therapeutic Options of Lateral Ankle Pain: Peroneal Tendon Pathology Associated with the Presence of an Os Peroneum. HSS Journal, 2011, 7(1), 25-30.
Lee, S. J., et al. Painful Os Peroneum Syndrome Presenting as Lateral Plantar Foot Pain. Annals of Rehabilitation Medicine, 2012, 36(1), 163-166.
Radin, S., et al. Os Peroneum. StatPearls, 2023.
Walt, J., et al. Diagnosis and Operative Treatment of Peroneal Tendon Tears. JBJS Reviews, 2020.
(Kuva Chagas-Neto et al. 2016 CC BY 4.0, muokattu Carl Lybäck)