Ajanvaraus ja yhteydenotot

Nettisivut:

Verkkosivustomme uudistuu parhaillaan palvellakseen potilaitamme entistä paremmin.

Potilastietojärjestelmän ajanvarauskalenteri aukeaa käytettäväksi toukokuun 2026 aikana, jolloin näet vapaat vastaanottoajat suoraan netistä. Netistä voi myös varata ajan ultraääniohjattuun pistokseen tai fokusoituun ESWT -hoitoon. Varsinaisia leikkausaikoja sitä kautta ei varata. 

Ilmainen arvio sähköpostitse, ajanvaraus ja yhteystiedot

Jos kaipaat asiantuntijan alustavaa maksutonta arviota tilanteestasi tai haluat tiedustella mahdollisuutta vastaanottoon ajanvarauksen ulkopuolelta, tavoitat meidät suoraan sähköpostitse: info@jalkakirurgi.fi

Lääketieteellisiin kysymyksiin vastaa aina alaan perehtynyt erikoislääkäri. Vaikka osoite on info-niminen, niin kyseessä ei ole mikään yleisessä käytössä oleva osoite ja viestejä lukee vain klinikan vastaava lääkäri tai vastaava hoitaja. 

Voit halutessasi olla yhteydessä myös puhelimitse numeroon 040 175 3275 (Puhelut, TXT, Whatsapp). Numerosta vastaa Luutohtorien vastaava hoitaja virka-aikaan, mutta viestin voit hyvin jättää myös virka-ajan ulkopuolella.

Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään, joten voit olla matalalla kynnyksellä yhteydessä. Vastaamme aina mahdollisimman pian ja annamme perusteelliset mielipiteet ja neuvot parhaamme mukaan.

Käyntiosoite: Puistokatu 3A, 00140 Helsinki (Nouse talon edessä olevalle kävelyterassille, ohita taloyhtiön pääovet ja heti oikealla on ovi, missä lukee postiluukussa Luutohtorit ja ovessa mm. Fenix ja Leikkausyksikkö. Odotustila heti sisäänkäynnin jälkeen. Espressokone on Teitä varten eli olkaa hyvät ja käyttäkää tarpeen mukaan)

Ohjeita vastaanotolle saapuville:

1. Mikäli sinulla on aiempia MRI- tai röntgenkuvia, ota ne mukaan USB-tikulla tai CD:llä. Ota myös radiologin lausunto kuvista mukaan.
2. Mikäli vaivaa on aiemmin hoidettu aktiivisesti (esim. leikkaukset), niin ota mukaan kertomukset aiemmasta hoidosta (kuten leikkauskertomus). Tämä on erityisen oleellista mikäli tiedot eivät ole Kannassa. 
3. Mikäli vaivasi on selkeästi monimutkainen tai olet jo käynyt yhdellä tai useammalla ortopedilla vaivasi vuoksi, niin kannattaa yleisesti varata pidempi aika. Suositus on, että varaa silloin kaksi perättäistä vastaanottoaikaa tai tiedustelee etukäteen sähköpostilla kuinka pitkä aika kannattaa varata. 
4. Kauempaa matkustavien kannattaa herkästi tiedustella sähköpostilla etukäteen sitä, että kannattaako varata tavanomaista pidempi vastaanottoaika, mikä mahdollistaa paremmin samalla kerralla myös hoitojen antamisen (F-ESWT, ultraääniohjatut toimenpiteet tai pistokset). 
5. Mikäli tarvitset apua kiinteistössä olevien muutamien rappusten kanssa tai olet pyörätuolilla, niin ilmoita siitä mielellään aina etukäteen, että pääsemme varmasti heti auttamaan sinua. Parhaiten tavoitat meidät silloin soittamalla 040 175 3275. 

Toivottavasti löysit sivuilta etsimäsi ja polku kivuttomalle jalalle voi alkaa.

Mikäli tämä sivu ei vastannut kysymyksiisi, niin toivomme, että joku muu osio sivuilla sen tekee. 

Laajat asiantuntija-artikkelimme ovat vapaasti luettavissasi ja löytyvät: (linkki).

Myöskin artikkelit rasitusmurtumista ja fokusoidusta paineaaltohoidosta ovat luettavissa. Leikkauspäivän kulusta ja eri vaivojen leikkaustekniikoiden läpikäynti löytyy täältä.

Ultraääniohjattuihin toimenpiteisiin voit tutustua täällä ja pistoshoitoihin täällä. 

Muut kuin jalan vaivat ja vammat

Luutohtorien tiloissa Helsingin Kaivopuistossa toimii myös lääkärikeskus Fenixin lääkäreitä. Mikäli vaivasi ei koske jalan aluetta tai erikoishoitojamme, niin suosittelemme varaamaan ajan seuraaville kokeneille asiantuntijoille (Nimi linkkinä Fenixiin kyseisen lääkärin profiiliin):

Masi Mustaniemi (Käsikirurgia)

Christer Lybäck (Olkapää, polvi, nilkka, urheilukirurgia). 

Harri Hietaranta (Tekonivelkirurgia, yleisortopedia)

Matti Wäänänen (Selkäspesialisti, neurokirurgi ja ortopedi)

Tobias Olenius (Ortopediaan ja traumatologiaan erikoistuva)

Pekka Hämmäinen (Suonikohjut, verisuonikirurgia)

Johanna Savikko (Tyrät, sappirakot, gastrokirurgia)

Berent Munsterhjelm (Gastrokirurgia, laparoskopia)

Parhain terveisin, 

Carl Lybäck, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, urheilu- ja  jalkakirurgi

Ps.

Pieni huomio nykyajan trendeistä ja muistutus siitä, että kynnyksen yhteydenotolle ei tarvitse olla suuri:

Alla oleva voi kiinnostaa sinua ainoastaan mikäli käytät tekoälyä vaivasi selvittämiseen / hoitamiseen tai suunnittelet meneväsi magneettikuvaan ilman lähetettä. 

Kannattaa muistaa näin tekoäly-aikana, että tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassakaan ja lähtökohtaisesti saa aina paremman vastauksen kokeneelta alan ammattilaiselta kuin tekoälyltä.

Oman kokemuksemme mukaan suosituimmat AI-mallit vastaavat kyllä vakuuttavan oloisesti myös lääketieteellisiin kysymyksiin, mutta vastausten sisältöön ei lähtökohtaisesti voi luottaa ja niissä on ajoittain hyvinkin räikeitä virheitä hoitolinjoissa, anatomiassa ja diagnostiikassa. 

Tämä on erityisesti nähtävissä suppeilla erikoisaloilla kuten jalkakirurgiassa, missä kouluttautuminen pelkän verkkokurssin avulla on mahdotonta ja ammattitaito perustuu kirjaopin lisäksi hyvin vahvasti kliiniseen kokemukseen. Se on osa-alue, mitä tekoäly ei pysty oppimaan, koska siihen liittyy hyvin paljon myös mm. manuaalista tutkimista, minkä oppiminen taas vaatii vuosien kokemuksen potilastyöstä käytännössä. 

Aika näyttää miten tämä aihe tulee vuosien myötä kehittymään, mutta tietyt vajaavuudet ovat väistämättömiä. Vaikka tekoälyllä onkin paikkansa monessa muussa asiassa, niin me emme suosittele käyttämään AI:ta tulkitsemaan lausuntoja tai lääketieteellisiä oireita. Jos niin tekee ja noudattaa neuvoja, niin kannattaa ainakin varmistaa asiantuntijalta, että ei mene aivan metsään. 

Nykyaikana on yleistynyt myös tapa käydä magneettikuvauksessa ilman lähetettä. Tämä on helposti ymmärrettävissä potilaan näkökulmasta, mutta siihen liittyy suuria sudenkuoppia, mitkä on hyvä tiedostaa. Vastaanotolle olet yhtä tervetullut kuvien kanssa tai ilman, mutta seuraavat asiat kannattaa kuitenkin tietää:

1. Erikoislääkärin lähetteen tehtävänä on kertoa magneettikuvia tulkitsevalle röntgenlääkärille mitä varten kuvausta toivotaan. Tämän perusteella röntgenlääkäri määrittelee otettavat kuvasarjat niin, että kliinikon epäilemät asiat varmasti näkyvät kuvissa. 
2. Lähete tuo esille selkeästi potilaan oireen, kipukohdat ja toiminnanvajaukset, mitkä edelleen auttavat röntgenlääkäriä päättämään tarvitaanko kuvantamisessa esimerkiksi varjoainetta vai ei. Mahdollisesti tarvitaan hieman eri kulmassa otettu kuvasarja poissulkemaan tietty epäilys. 
3. Näiden oleellisten lisätietojen avulla varmistetaan, että kerralla kuvaus menee laadullisesti oikein. Ilman lähetettä kuvatessa otetaan aina sama rutiinisarja kuvia, olipa kipualue kokonaan siinä tai ei. 
4. Röntgenlääkäri pystyy antamaan merkittävästi laadukkaamman lausunnon, kun on otettu oikeat kuvasarjat yksilöllisesti ja hän tietää, mitä etsiä ja epäillä. 
5. Magneettikuvista löytyy aina merkityksettömiä sivulöydöksiä. Varsinkin, kun röntgenlääkäri ei tiedä miksi kuvataan, niin mainitsee hän herkästi lausunnossa kaikki löydökset aivan saman arvoisina, vaikka todellisuudessa asia ei niin ole ja todennäköisesti vain yksi löydöksistä on oireiden syynä (tai ei mikään ja syy ei edes näy kuvissa). Oireettomat sattumalöydökset, joita on lähes kaikilla, on yksi suurimmista ongelmista, koska se herättää paljon turhaa huolta potilaissa. 
6. Kun saa erikoislääkärin lähetteen etukäteen, tarkoittaa se sitä, että ongelma on tutkittu ja ilman tutkimusta ei mitään vaivoja hoideta. Toisin sanoen, jos nilkka kipuilee, niin täytyy se joka tapauksessa tutkia sen lisäksi, että tehdään kuvantamistutkimus. ”Kuvia ei koskaan leikata” on vanha, mutta hyvä kirurginen sananlasku!
7. Tutkimuksen voi toki tehdä myös jälkikäteen, mutta silloin on usein käytettävissä kuvat, mitkä eivät ole potilaskohtaisesti otettuja, joten vika saattaa näkyä tai olla näkymättä niissä. Joudumme tämän vuoksi ohjaamaan potilaita aika ajoin uusintakuvaukseen, mikä on suurta ajan ja rahan haaskaamista. 
8. Ikävimpiä tilanteita on sellainen, että MRI-kuvassa löytynyttä oireetonta ja vaaratonta sattumalöydöstä lähdetään aktiivisesti hoitamaan, kun perusteellinen neuvonta olisi riittävä tapa toimia. Kliinisen kuvan ja kuvalöydösten täytyy täsmätä, että hoito voidaan toteuttaa asiallisesti. Mikäli niissä on eroavaisuuksia, niin kliininen kuva (potilaan kertomat oireet ja tutkimuslöydökset vastaanotolla) on aina se, minkä perusteella hoitolinja päätetään – ei magneettikuva.
9. MRI-kuvaukset eivät näytä lähellekään aina syytä kivulle. Yksi syy tälle on kuvauksen staattisuus: Se ei siis kuvaa niveltä tai jännettä liikkeessä, vaan vain lepoasennossa. Ongelman näkymättömyys kuvassa voi johtaa tilanteeseen, että potilas jää vaivansa kanssa kärsimään vaikka siihen olisi tehokas hoitokeino olemassa, mutta ”ei löydöksiä magneetissa” saa uskomaan, että mitään vikaa ei olekaan (kipuun ja toiminnavajaukseen kannattaa aina luottaa enemmän!). Tämä on aihe, mistä on paljon laadukasta tutkimusnäyttöä ja usein MRI onkin poissulkututkimus, millä varmistetaan kliinisen tutkimuksen herättämä epäilys joko suoraan tai epäsuoraan. Joskus tarvitaan lisäkuvantamisia muilla keinoin, mutta sen tarve täytyy aina tapauskohtaisesti miettiä.

Parhaan lopputuloksen hoidossa saa lähes aina silloin, kun aloittaa vaivan selvityksen huolellisella kliinisellä tutkimuksella ja kuuntelemalla potilasta. Tämän jälkeen tarvitaan usein kuvantamisia ja kuvantamistapa kannattaa aina päättää tapauskohtaisesti.

Itse käytämme vastaanoton yhteydessä tietyissä vaivoissa apusilminä dynaamista ultraääntä, jolloin monessa tapauksessa voidaan saman vastaanoton aikana saada lopullinen diagnoosi ja lisäksi esimerkiksi ultraääniohjattu pistos annettua hoidoksi.

Mikäli magneetti- tai röntgenkuvia tarvitaan, niin on tärkeä sopia siitä, että miten toimitaan kuvantamisen jälkeen, että potilas ei jää yksin lausunnon kanssa miettimään mitä tekisi seuraavaksi. Usein kuvien jälkeen sovitaan uusi yhteys, mikä voi useissa tapauksissa olla etäyhteys puhelimitse, kunhan kuvat ja lausunto vain on toimitettu nähtäväksi. Mikäli uusi vastaanotto on tarpeen, niin on sille aina selkeät perustelut.

Röntgenlääkärin lisäksi myös hoitava lääkäri arvioi aina pystyessään otetut kuvat ja koska kliinikot katsovat kuvia hieman eri näkökulmasta kuin radiologit, niin saa potilas käytännössä aina kahden erikoislääkärin näkemyksen kuvantamislöydöksistä. 

Kuvantamisen jälkeisen yhteydenoton aikana tehdään hoitosuunnitelma yksilöllisesti huomioiden potilaan erityisvaatimukset (esim. ammatti, harrastukset tai onko potilas aktiiviurheilija). Konservatiiviset keinot ovat ensisijaisia ja osaamme ohjata vaivan perusteella esimerkiksi siihen perehtyneelle fysioterapeutille tai AMK osteopaatille, mikäli se katsotaan parhaaksi hoitolinjaksi. Pistoshoidot, fokusoitu ESWT ja leikkaushoito ovat muita tavanomaisia hoitoja klinikallamme. Tärkeintä on kuitenkin se, että hoito mietitään potilaan tarpeet ja vaatimukset huomioiden, jolloin yli- tai alihoitoa ei pääse tapahtumaan.